Saga Nyrén Piraatti. Feministi. Aktivisti.

Yritystukia vai koulutettu väestö?

  • Kuvan selite: Kaupunkimaisema auringonlaskussa jonka keskiössä on saastuttava tehdas.
    Kuvan selite: Kaupunkimaisema auringonlaskussa jonka keskiössä on saastuttava tehdas.

Suomi jakaa yritystukia laskentatavasta riippuen 4-9 miljardia euroa joka vuosi.

Suurin osa yritystuista on hyödyttömiä.

Media toistelee näitä otsikoita säännöllisesti, mutta mikään ei muutu. Jostain syystä hallitukset peräjälkeen ovat katsoneet tarpeelliseksi jakaa rahaa ja verohelpotuksia voittoa tuottaville yrityksille. Nämä tuet ovat massiivisia tulonsiirtoja rikkaille: Osinkotuloista nauttivat yleensä eniten kaikista suurituloisimmat.

Tiesitkö, että verorahojamme käytetään lihan ja maidon markkinointiin - siis samalla kun puhumme eläinperäisen ravinnon merkityksestä ilmastonmuutoksessa?

Tai että maksamme kymmeniä miljoonia euroja vuodessa tukia UPM:lle, joka vuonna 2017 teki miljardin euron tuloksen? Top 15 lista tukien saajista (linkki) ei näytä kovin järkevältä, kun mietitään ilmastonmuutosta - miksi tuemme voitollisia mutta ympäristölle haitallisia aloja järisyttävän suurilla summilla?

Samalla hallitus on leikannut ennätysvauhtia koulutuksesta, etenkin yliopistoilta ja ammatillisesta koulutuksesta. Kun samalla kärsimme työvoimapulasta, pitäisi jo elinkeinoelämän johtajienkin ymmärtää, että nyt on prioriteetit väärässä järjestyksessä. On kaikkien etu, että yhteiskunta hoitaa oman tehtävänsä ja yritykset omansa. Voitolliset suuryritykset eivät tarvitse veroeurojamme.

Yritykset luovat lisäarvoa toiminnallaan ja mahdollistavat siten yhteiskunnan tuottamien palveluiden tarjoamisen. Yhteiskunnan tulisi osaltaan keskittyä seuraaviin seikkoihin:

 

  1. Kasvatetaan ja koulutetaan hyviä ja toimintakykyisiä kansalaisia

  2. Poistetaan turhia esteitä yritystoiminnalta

  3. Suojellaan yhteistä omaisuutta, jotta yhteiskunnalla on myös tulevaisuus

  4. Ylläpidetään vakaata, toimivaa ja turvallista yhteiskuntaa

  5. Pidetään huolta omiemme edusta kansainvälisiä kauppasopimuksia neuvoteltaessa

 

Suurin osa yritystuista ovat ristiriidassa näiden viiden kohdan kanssa:

 

  1. Rahan lappaaminen yrityksille on pois siitä, mitä voimme jakaa kouluille. Lopputuloksena olemme siinä tilanteessa, että nuoret eivät saa tarvitsemaan ohjausta ja koulutusta, eivätkä yritykset löydä hyviä työntekijöitä.

  2. Yritystukiviidakko suosii joitakin yrityksiä ja luo siten epäreiluja kilpailutilanteita.

  3. Monet tuista kohdistuvat ympäristölle haitallisiin toimintoihin.

  4. Kun säästämme mielenterveyspalveluista, ennaltaehkäisevästä lastensuojelusta, maahanmuuttajien kotouttamisesta ja vaikkapa poliisityöstä, on lopputuloksena huonosti voiva yhteiskunta ja veroasteen nousu: Tämä hidastaa talouden kasvua ja pitkällä tähtäimellä heikentää omaisuuden suojaa ja yhteiskunnallista vakautta.

  5. Kansainvälinen kauppa on yksinkertaisempaa ja kaikille osapuolille läpinäkyvämpää ilman kansallisia verotukia - meidän tulisi tässä näyttää tietä.

 

Laitetaan nämä miljardit sinne minne ne kuuluvat. Verovaroilla kuuluu rakentaa meille hyvää ja turvallista yhteiskuntaa. Se on paitsi meidän yksilöiden etu, niin myös yritysten etu. Kun karttaa vähän katsoo, niin parhaiten pärjäävät ne maat joissa on panostettu väestön koulutukseen ja yhteiskunnalliseen vakauteen.

Niin, mites se koulutus? Nykyinen hallitus on leikannut ammatillisesta koulutuksesta 190 miljoonaa euroa. Korkeakouluilta 75 miljoonaa euroa. Opintotuki on kokenut ennenäkemättömän kovia: Vuonna 2014 se sidottiin vihdoin indeksiin. Samalla tukikuukausien määrää laskettiin, mutta kuukausittaista summaa nostettiin, edellisen hallituksen toimesta. Nykyinen hallitus laski summaa ja leikkasi muutaman tukikuukauden lisää. Aika fiksusti toimittu, välillä leikittiin että nostetaan sitä, mutta tempun tarkoituksena taisikin vain olla vetästä kokonaissummaa alas!

Itseäni huolestuttaa eniten sosiaalisen liikkuvuuden väheneminen ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten miesten unohtaminen. Mikäli tässä kuitenkin tahtoo ajatella puhtaasti yritysten etuja, niin tälläkin hetkellä meillä on jäätävä työvoima- ja osaamispula monella alalla vaikka meillä on myös paljon työttömiä.

 

Lisää lukemista / lähteitä:

Korkeakoulujen leikkaukset

Ammattikoulujen leikkaukset

Opintotukileikkaukset

Analyysi miksi tukia ei leikata

Suurimmat tuensaajat

UPMn tuloksesta ja osingoista

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (51 kommenttia)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Suoria rahallisia yritystukiahan ei makseta kuin muutama satamiljoonaa. Loput ovat lainoja sekä alennettuja verokantoja. Suurimmat yritystuet ovat ruoan ja lääkkeiden alennetut alv-kannat.

Kyllähän sitä opintotukeakin kannattaa leikata, sillä suurempi opintotuki tarkoittaa suurempaa kulutusta ja siis suurempaa rasitusta ympäristölle. Ylipäätään kaikki sosiaalituet olisi syytä poistaa nopeasti sillä ne vain kiihdyttävät ilmastonmuutosta.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Just noin, mutta mieltäisin vielä :" Kaikki vastikkeettomat tuet poistettava". Aikaa se vie etenkin yritystukien suhteen, kunnes oivallus leviää (pakosta) yli koko boltsin.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Ja taas kerran tältäkin plogistilta unohtui totuus.

Tämäkin hallitus on omalla kaudellaan lisännyt julkisia menoja ja lisännyt julkista velkaa vuosittain.

So ?

Piraattipuolueellakin taitaa olla punavasemmistolainen käsitys siitä, että raha kasvaa puissa tai sataa taivaalta ja sähköä tulee töpseleistä.

Eikä sitten sanallakaan mainintaa siitä, miten maahan saataisiin lisää parisataatuhatta yksityisrahoitteista työpaikkaa, joiden avulla voitaisiin edes nykyisenlainen hyvinvointiyhteiskunta pitää yllä seuraavalla vuosikymmenellä ?

Yritystuista sen verran, että joka ikinen Suomessa hallituspuolueena ollut taho on pyrkinyt poistamaan tai hillitsemään yritystukia, mutta joutunut kuitenkin perääntymään työllisyysvaikutusten takia. On myös huomioitava, että yritystukia - kuten ne nykyisin ymmärretään - toteutetaan varmasti kaikissa muissakin EU-maissa, joten yksipuolinen irtautuminen tuista on siten sinänsä jo omaan polveen puukottamista.

Käyttäjän saganyren kuva
Saga Nyrén

Nimenomaan olen sitä mieltä, ettei tämä nykyinen tapa ole kestävä ja järkevä. Siksi leikkaisin yrityksille annettuja suoria rahallisia tukia ja poistaisin veronalennuksina myönnettyjä tukia.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Lisääntyvän työttömyydenkin kustannuksella ?

Tähän eivät ole uskaltautuneet vielä tähän mennessä nykyiset eduskuntapuolueet vasemmalta oikealle.

Käyttäjän saganyren kuva
Saga Nyrén Vastaus kommenttiin #16

Minulla on vakaa luottamus siihen, että tuottava liiketoiminta ei kaipaa veronmaksajien almuja.

Yritysten toimintaedellytysten tulee olla kunnossa ilman mitään yksittäisille aloille tai yrityksille suunnattuja rahalahjoja.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #21

Luuletko, että Suomessa valmistuisi sen yhden yhden ainoaa laivaa ilman raha-almuja ?

Ikävällä tavalla nämä raha-almut ovat tulleet mukaan kansainvälisesti jo tarjouskilpailussa ennen tilauksia eri kilpailijamaiden kesken.

Ei ole kauaakaan, kun Turun telakka menetti suuren risteilijätilauksen erään toisen maan tarjotessa paremmat ja suuremmat tukimuodot.

Huomauttaisin, että veronmaksajien almutkin ovat alkujaan yrityksistä lähtöisin ja yritysten maksamia, jos nyt ei rahaa sattuisi taivaalta satamaan.

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen Vastaus kommenttiin #23

lauri hyvä

laivanrakennuksen raha almuja voisi jakaa muullakin tavoin:

pieni kertaus faktoista:

Laivanrakennus ja valtion tuet

60 luvulla saatiin tukimenettelyt käyntiin ; tarkoittaen eduskunnan viite asiakirjojen mukaan Suomalaisen tonniston ylläpitämistä maamme huolto varmuuden takia suomen lipun alla , koska muuten varustamojen oli vaikeaa löytää laivojen tarvitsemaa suurta rahoituspanosta. Valtio toimi takuumiehenä….

Finnvera ja tekes /nykyinen business finland toiminnot kehitettiin ja samalla käytännössä- ongelmien ilmaantuessa 90 luvulla tietoisesti unohdettiin miksi tukimenettelyt tehtiin.

Niin saatiin laivanrakennukselle hyvä potku, menetettiin tosin kasvussa ja takuitten löysässä myöntämisissä omat varustamot, kun Suomessa toiminut valtiokapitalismi purkautui metsäteollisuus irtaantui laivojen omistamisista ja vihdoin myös neste oy , kun tilanne nyt on että Suomessa rakennetaan ulkolaisille varustamoille laivoja niin takuut ovat käytännössä 100% varmoja kun vaan markkinointi pelaa, niin laadukkaita laivoja syntyy. … mikäli tuki hakemusta tekee suomessa rekisteröity suurtelakka.

Samaan aikaan 2000 luvulla kehittyi maailmalla huoli ympäristöstä. alkoi suunnittelut miten maantieliikennettä voitaisiin siirtää vesille.

Laivanrakennuksessa em muutosta ei ole vielä haluttu valtion toimesta havaita millään muotoa.

vaan tuet jatkuivat/jatkuvat edelleen konventionaalisesti, vaikka ympäristön liikenteelle asettamat tavoitteet ja ihmisten arvomaailma liikenteen osalta muuttuu , Suomi kehittää aktiviisesti edelleen maantieliikenteen kehittämistä sanoisinko jopa tukkiuttamista rekoilla ja ei ole käytännössä aloittanut vielä tutkia koko Järvi Suomen alueella miten maantieliikennettä voidaan siirtää vesille.

esimerkki tältä päivältä.

Koko valtion liikenneinfra koneisto on liikkeellä vanhojen liikenne tavoitteiden ja arvojen ylläpitäjänä.

https://www.iltalehti.fi/autouutiset/d9fd39e8-7681...

ja valtio median avulla on saanut koneistollaan yleisen mielipiteen laivakehittämisiä vastaan.

http://ninafrom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263621-il...

+++

Suomalaisen laivanrakennuksen tulevaisuuteen voitaisiin vaikuttaa aivan toisella tavalla mikäli esim. liikenteen kehittämisissä otettaisiin huomioon maamme maantieteelliset faktat, ja ei kuljetettaisi niin paljon kuorma autoilla, vaan tehtäisiin samat tutkimukset ja päätelmät mitä EU on jo omassa kannanotossaan todennut vuonna 2011, Em perusteella tulisi koko järvi Suomen alue tutkia maantievolyymmien siirtojen mahdollistamisiksi vesille. Venäjän transitin , tuonnin ja viennin osalta tutkiminen aloitettiin Saimaan vesiliikenteeseen siirtymiseksi viime viikolla.

mm http://www.merikotka.fi/projects/infuture-future-p...

mutta tämäkin tutkimus aloitettiin vasta kun eurooppalaiset olivat vallanneet markkinat ja saapuivat tänne 150 hengen operaattorilauman kanssa jo hoitamaan Venäjän liikennettä omilla kalustoillaan.... eli olemme noin 10-15 vuotta jäljessä kehityksen kärjestä.

https://yle.fi/uutiset/3-9180196 ja http://www.haminakotka.com/fi/sataman-uutiset/hami...

Samoin Arktisen liikenteen tutkimisen yhteydessä Suomi Arktisena puheenjohtaja maana on unohtanut täysin yhden kehittämisväylän ja sen tuomat mahdollisuudet niin kotimaassa kuin lähinaapureille mahdollisesti rakennettavien laivojen osalta ; sisävesien ja jokien ympärivuotinen liikenne. Venäjälle siitä on tehty yksityisten toimesta jo esityksiä

http://www.sisavesi.fi/wp-content/uploads/2018/04/... sivulta 36 alkaen
.
Eli Summa summarum.

Laivanrakennuksen mahdollisuudet kestävämpään politiikkaan ovat lähempänä kuin arvaattekaan… kysymys on vaan mitä ketä ja miten tahdotaan tukea…. yhdyn blogin kirjoittajaan myös siinä että UPM on ollut suurin myös liikenteen piilotukien saaja .

vasta vuonna 2016 sen Äänekosken tehdas sai 180 miljoonaa siihen että laivanrakennusta ei aloiteta tukemaan sisävesiliikenteen osalta vaan kehitetään maantie ja raideliikennettä niin että saadaan tuotteet Helsingin sataman kautta maailmalle ja maailmalta Äänekoskelle,. Vaikka ympäristö päästöt ovat kymmenkertaiset maantieliikenteen osalta mitä laivoilla. Ja samoin nyt Kuopion uusi tehdas vie ja tuo kaikki Kotkaan maaliikenteellä josta vasta vesille. Kun vaihtoehtona olisi suoraan vesiliikenteeseen ja omalta tehtaan laiturilta keski eurooppaan suoraan ilman rekkoja ja välilastauksia....kustannustehokkuus löytyy

https://docs.wixstatic.com/ugd/9247af_c4962cb47779...

ja ympäristö ystävällisyys:
http://www.sisavesi.fi/wp-content/uploads/2018/04/... ja https://shipowners.fi/merenkulkua-sitoo-globaalit-...

vuodesta 2007 päivittäin (sisävesiliikenteen) laivanrakennuksen mahdollisuuksia ja tukia hyvinkin läheltä seuranneena ……….kirjoittelen…..

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #37

Veikko hyvä, tarkoitin omalla kommentilani sitä reaaliteettia, että laivanrakennuksen suurissa projekteissa valtiot tuppaavat nykyisin rahoittamaan ja takaamaan telakan asiakkaiden ostoksia ja kilpailemaan ikään kuin valtioina toisiensa kauppaetuja vastaan.

Suomenkin valtion vientitakaukset ovat kasvaneet rajusti 2000- luvulla, mutta tuhansia työpaikkoja on samalla säästetty työttömyydeltä.

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen Vastaus kommenttiin #45

Lauri ymmärrän pointtisi.

Minun näkökulma lähtee taas siitä, että koska valtion tukipolitiikassa on nähty ainoastaan suurten yritysten edut ,niin telakkateollisuus pääsi nuljahtamaan yksipuoliseksi meriliikenteen laivojen kehittämiseksi ,samalla jätettiin oman maan sisäisen liikenteen ilmasto ja energia politiikan vaatima tasapuolinen kehittäminen tekemättä. Ei nähty mihin maailma meni kun ei tietoisesti (ihan sama mitä Neuvostoliiton oma järjestelmä) otettu kaikkea aiheeseen vaikuttavaa lähtötietoa tutkimuksiin. www.sisävesi.fi

Hyvä esimerkki edellä mainitusta kehityskaaresta on esimerkiksi Venäjän ja Suomen välinen liikenne. Siinä on huolehdittu äärimmäisen yksipuolisesti ja voisiko sanoa ylihyvin niin sekä rekka - että raideliikenteen kehittäminen, mitkä molemmat aiheet ovat olleet valtion agendassa vuosikymmeniä ainoa mihin valtio on tutkimusta ja rahaa panostanut .

Ja nyt Vejän transit liikenteeseen tuleekin sitten keskieurooppalaiset (Belgialainen firma) aivan puun takaa Kotka Haminaan 150 hengen operaattoriryhmällä hoitamaan omalla sisävesiliikennekalustolla maailman suurinta liikenneprojektia Kazahstaniin.

https://yle.fi/uutiset/3-9180196
ja
http://www.haminakotka.com/fi/sataman-uutiset/hami...

Vasta sen jälkeen eli 1.11.2018 meillä herättiin tutkimaan mitä Venäjän kanssa tavaravaihdossa voidaan siirtää maanteiltä sisävesiliikenteeseen. Vaikka maantieliikenne volyymien siirrot raskaan liikenteen osalta EU:ssa oli asiasta sovittu jo vuonna 2011.

http://www.merikotka.fi/projects/infuture-future-p...

Vieläkään ei ole alettu tutkia koko valtakunnan alueella mitä voitaisiin todella siirtää rekka liikenteestä vesille . Ja ilman valtion tukia tätä ilmastopoliittista energia ja liikennepoliittista radikaali muutosta ei voida tehdä lainkaan ... allaolevasta laskennasta näet mitä taloudellisia vaikutuksia siirroilla voitaisiin valtion kassaan saada.

http://www.sisavesi.fi/wp-content/uploads/2018/04/...

Keskustelu aiheesta käy par aikaa eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan Facebook sivustolla

https://www.facebook.com/groups/TuVRadikaalit/?hc_...

Käyttäjän IlkkaSalo kuva
Ilkka Salo Vastaus kommenttiin #21

Onko se mielestäsi tukemista tai almuja, jos eilen löin kaveria turpaan kolmesti ja tänään vain kahdesti? Siis olen tukenut häntä yhden lyönnin verran tänään.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Yritystuilla osittain varmistetaan sitä, että yritys pysyy Suomessa, eikä siirrä toimintojaan esim. Etelä-Amerikkaan tai Aasiaan.

Käyttäjän saganyren kuva
Saga Nyrén

Emme saisi antaa periksi tämmöiselle uhkailulle ja kiristykselle. Suomalainen yhteiskunta pitää kehittää tasapuolisesti ja avoimesti kaikille sääntöjä noudattaville yrityksille hyväksi toimintaympäristöksi. Nyt suosimme hieman hakuammunnalla tiettyjä aloja ja tiettyjä yrityksiä muiden ylitse.

Totta kai toivon, että Suomi pitää myös näitä asioita tapetilla EU yhteyksissä sekä kansainvälisiä kauppasopimuksia neuvoteltaessa.

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

olen samaa mieltä kanssasi: ks kommentti numero 46

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Suomessa on ehdottomasti panostettava koulutukseen. Toisaalta on muistettava, että nytkin puhutaan osaavan työvoiman puutteesta, joten ollaanko osattu kouluttaa oikein? Tulevaisuuden ennustaminen on hankalaa, joten koulutussuunnitelmat on nekin hankalasti yhteensovitettavissa tulevaisuuden odotusten kanssa. Koulutuksen perustason nostaminen palvelee kyllä jokaisen mahdollista uudelleen koulutusta ja uusien asioiden oppimista. Täsmäkoulutus on mietittävä tarkasti, jotta kortistoon kouluttamista ei tapahdu.

Työllistymiseen vaikuttavat myös esim. asuntoasiat. Kasvukeskuksiin siirtyminen voi olla monelle työhaluiselle hankalaa jo rahallisten resurssien puuttumisen takia. Tätä kynnystä tulee jotenkin mataloittaa.

Kaikessa on turhia kuluja, niin yritystuissa kuin koulutuksessakin. Turhat kulut on tietenkin karsittava. Hyvin toteutettu koulutus palvelee yhteiskuntaa pitkälle tulevaisuuteen. Laajasti koulutettu yhteiskunta kestää iskuja paremmin, kun niitä iskuja vääjäämättömästi tulee.

Käyttäjän saganyren kuva
Saga Nyrén

Itse olen ehkä huolissani peruskoulun kehityksestä, sekä ammattillisen koulutuksen tasosta. Yliopistoilla menee vielä pääasiassa hyvin, tosin näkisin mielelläni enemmän ICT alojen osaajia.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Ammatillisen koulutuksen tasosta ollaan huolissaan laajalti. Ongelma on kuitenkin tuskin ratkeamassa lisärahalla, sillä ammatillinen 3-vuotinen koulutus on jo nyt Suomessa kaikkein kalleinta.

Ratkaisu voisi löytyä reorganisoinnin, tehostamisen ja oppisopimuksen kautta.

Kannattaisi myös kiinnittää huomiota siihen, että koulutetaan työmarkkinoiden kysyntää vastaavasti, eikä todennäköisyydellä työttömiksi. Ei koulutusta kouluttajien ja koulutusjärjestelmän ehdoilla, vaan tarpeen ja kysynnän mukaan.

Käyttäjän saganyren kuva
Saga Nyrén Vastaus kommenttiin #17

Ammatillisen koulun kalenterivuosimäärää voidaan mahdollisesti lyhentää (eikä ne kaikki nytkään ole 3v) mutta lähiopetusta pitää olla tarpeeksi päivä- ja viikkotasolla.

Käyttäjän PetriHmlinen1 kuva
Petri Hämäläinen

Hei Sara -

UPM:n vuositulos 2017 ei tietenkään ollut 10 miljardia vaan noin 10% siitä eli noin miljardin.

Tarkkuutta, taloudentuntemusta tai suhteellisuudentajua. Tai vaikka kaikkia yhdessä.

Käyttäjän saganyren kuva
Saga Nyrén

Hei Petri! Kiitos tarkkuudestasi. Virhe lipsahti tekstiin kun pohdin, että kumpaa summaa käyttäisin, liikevaihtoa vai tulosta. Liikevaihto oli siellä 10 mrd hujakoilla ja liikevoitto sitten siitä n miljardin. Korjaan tämän heti!

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Yritystuet ovat tosiaan globaali ilmiö, mutta jokatap kokonaisuudessaan hyvin haitallisia: haittaavat markkinamekanismin toimintaa ja johtavat resurssien virheallointiin.

Mielenkiintoista nähdä mikä puolue kykenee ensimmäisenä leikkaamaan yritystuista. Todennäköisempää kuitenkin on että leikkuri otetaan käteen vasta kriisitilanteessa.

--

Pankkinen tukeminen tulisi lopettaa kokonaan ts. antaa pankkien kaatua kriisitilanteissa. Tällöin pankkien riskitietoisuus palautuu ja pankkijärjestelmä vakautuu.

Käyttäjän saganyren kuva
Saga Nyrén

Pankkien pelastaminen verovaroin oli se hetki kun uskoni oikeistoon mureni. Pienestä asti olin oppinut, että pääomatuloja verotetaan kevyemmin, koska riskit. Ja mitä sitten kävikään kun riskit realisoituivat? Veronmaksajat tulivat pelastamaan.

Eikä maailma loppunutkaan esimerkiksi Islannissa, missä pankkien annettiin kaatua.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Hienoa, että olet noteerannut myös pankkitoiminnan ongelmat!

Piraateillekin tiedoksi Talousdemokratian idea keskuspankkitilin avaamisesta kaikille kansalaisille: Keskuspankkitilillä rahat olisivat aina turvassa ja talletusuoja olisi rajaton. Lisäksi maksutapahtumat olisivat reaaliaikaisia 24/7.

http://talousdemokratia.fi/sahkoinen-kateinen/

--

Kirjoitat hyvää asiatekstiä. Jatka samaan tahtiin :) !

Käyttäjän vheinonen802 kuva
Viljo Heinonen

Hyviä aloitteita. Kas, kun et ole demari. Tavoitteemme käyvät yksiin.

Käyttäjän saganyren kuva
Saga Nyrén

Ehkä yritystukien osalta, mutta muutoin en ole kokenut demarien edustavan minunlaisia. Demareilla on pääasiassa sama etujoukko kun AY-liikkeellä: Täysiaikaisissa vakituisissa töissä käyvät kahden vanhemman perheen duunarit. Minähän lakkauttaisin muun muassa nykyisen ansiosidonnaisen työttömyysrahajärjestelmän, mikä taitaa olla demarien lempilapsia. :)

Mutta tehdään ihmeessä yhteistyötä siellä missä meillä on yhteisiä tavoitteita!

Käyttäjän vheinonen802 kuva
Viljo Heinonen

Ehkä sinun pitää vielä opiskella lisää ja selkeyttää vaikkapa työllisyystermistöä. Työttömyysrahajärjestelmää ei Suomessa ole. On työttömyyturva. Ansiosidonnoisuuttakin kannattaa miettiä. Sen yksi peruste on siinä, että työntekijät kustantavat itse osan työttömyysturvastaan. Minusta perusasioihin kuuluu, että ihmiset voivat itse vaikuttaa tulevaisuuteensa.

Sinulle kai sopisi, että valtion yksinään verovarolla rahoittaman tasasuuruisen työttömyyspäivärahan päälle ihmiset voisivat tehdä yksityisiä vakuutuksia. Yksi tapa sekin, mutta kovin epätasainen ja hallinnoltaan kallis.

Käyttäjän saganyren kuva
Saga Nyrén Vastaus kommenttiin #28

Jaa, itse elin siinä käsityksessä, että työttömyyspäiväraha on ihan kelpo termi siinä missä työttömyysturva. Nojoo, tuosta jätin sen "päivä" pois, olisiko pitänyt olla ansiosidonnainen työttömyyspäivärahajärjestelmä, sen olisit kelpuuttanut? Itse asia taisi olla aika selvä. :)

Ja kyllä, kannatan perustuloa ja siihen päälle mahdollisuutta kuulua kassaan tai liittoon jonka kautta voi saada ansiosidonnaista tukea - mutta nykyjärjestelmähän on suurimmaksi osaksi veronmaksajien maksama. Ehdot joiden tulee täyttyä voidakseen saada ansiosidonnaista sopivat vallan mainiosti niille täyspäiväisesti vakitöissäkäyville, vähän huonommin meille muille - ja silti me rahoitamme sitä veroilla. Vaikkemme pääse siitä nauttimaan.

Ansiosidonnaisuuden tulee pyöriä siihen kontribuoivien omilla varoilla eikä niin, että me järjestelmän ulkopuolella olevat rahoitamme keskiluokkaisten elämää.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Blogin linkistä selviää, että UPM on laskennallisesti saanut yritystukea 7-12/2016 jaksolla 43 miljoonaa, eli karkeasti voi laskea n. 86 miljoonaa vuodessa.

Samassa tekstissä sanotaan näin:

"Esimerkiksi UPM saavutti vuonna 2016 yli miljardin euron liiketuloksen. Osinkoja se maksoi omistajilleen runsaat puoli miljardia."

Käsittääkseni tuosta seuraa, että yhteisöveroa UPM on maksanut n. 200 miljoonaa ja osingonsaajat ovat myös maksaneet puolen miljardin tuloistaan veroja. Lisäksi voisi kysyä, että kuinka paljon tulosta on saavutettu viennin kautta. Ei nopeasti laskettuna vaikuta kovin huonolta kaupalta.

Käyttäjän saganyren kuva
Saga Nyrén

Eli mikäli UPM ei saa 80-100 miljoonaa euroa vuodessa veronmaksajien rahoja, uskotko, että toiminta kaatuu ja veronmaksu loppuu?

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Pelkona ei liene se, että toiminta kaatuu ja veronmaksu loppuu. Yleisenä pelkona pidetään sitä, että toimintaa siirretään muualle. Tätä on tapahtunutkin UPM:kin kohdalla. Kuinka todellista pelko on, niin sen tietävät vain nuo yritykset itse. Muistettava on myös se, että nämä isot yritykset toimivat isoilla markkinoilla, joissa kilpailevat tahot nauttivat oman maansa "eduista". Vientiyritysten tulot ovat maallemme ensiarvoisen tärkeitä. Tätä ei sovi unohtaa.

Samalla kun kilpailemme osaamisella koulutuksen kautta, niin kilpailemme myös yritysten toimintaedellytyksillä maassamme. Mikäli kannattavia yrityksiä ei olisi, niin huonosti menisi työllisyysrintamallakin.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Asiaa voi ajatella niinkin päin että mikäli energiaveroa muilla laskettaisiin, metsäteollisuus ei saisi enää tukea.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #25

Yhteiskunnan menot kasvavat kokoajan. Kun verotusta kevennetään jostain, niin silloin verotuloja tarvitaan lisää jostain. Yhteisöveron muutokset, osinkoveron muutokset, kela-maksujen poistot, työn verotuksen muutokset jne. eivät tarkoita, että voidaan oikeasti keventää verotusta. Verotusta siirretään. Mikäli siirto ei onnistu, niin aukkoa paikataan velalla. Tuloja voidaan pienentää vain jos menoja saadaan pienennettyä.

Kaksinkertainen kirjanpito on nollasummapeliä. Pelattavaa summaa voidaan pienentää vain molempia osia pienentämällä. Kannattava vienti siirtää taakkaa muille.

Käyttäjän PetriHmlinen1 kuva
Petri Hämäläinen

Hyvä kirjoitus joka osuu aika tarkkaan perinteisen vasemmistoon ja oikeistoon jakautuneen poliittisen kentän keskeisimpään kysymykseen eli siihen mikä on valtion rooli.

Oikeistolle yritystoiminta on suuri hyväntekijä ja kaiken vaurauden perusta. Yritystoiminta tuottaa tarvitsemamme tuotteet, kerää pääoman investointeihin, kantaa tarvittavat taloudelliset riskit, tarjoaa työtä, henkistä vireyttä ja taloudellista menestystä.

Vasemmistolle valtio on suuri hyväntekijä ja kaiken hyvän perusta. Valtio tuottaa turvan ja tarvitsemamme palvelut. Valtio kerää verotulot ja jalaa vaurautta, koulutusta, henkistä ja taloudellista hyvinvointia kansalaisille.

Loppujen lopuksi perinteinen poliittinen kysymys on: lisää yritystoimintaa vai lisää valtiota?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Paitsi, että yritykset keräävät käytännössä veroistakin sen valtaosan valtiolle.

Käyttäjän PetriHmlinen1 kuva
Petri Hämäläinen

Täysin samaa mieltä. Plus yritykset luovat työn jolla maksetaan verot jolla maksetaan valtion kulut.

Käyttäjän NiiloMkel kuva
Niilo Mäkelä

Lisäksi tuet vääristävät kilpailua ja ajavat ahtaalle pienyrittäjiä.
Koulutukseen satsaaminen on pääomaa.
Yritystuet valuvat osin omistajien taskuihin osinkoina.

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen

Ensin tuhotaan yritysten mahdollisuus toimia kunnolla markkinoilla kaikenlaisilla säädöksillä ja veroilla. Sit tuetaan yrityksiä, kun ne eivät muuten pysty toimimaan tietyillä toimialoilla... Ja nyt sitten viedään ne tuet pois? Eiköhän osalla yrityksistä tule seinä vastaan kuatannusten suhteen ja sitten päästään ihmettelemään, että miksi rahaa valtiolla on entistä vähemmän käytettävissä.

Miten ois, että poistetaan tukia vähitellen ja samalla lasketaan yritysten veroja yhtä paljon?

Käyttäjän saganyren kuva
Saga Nyrén

Kokonaisuuden tulisi tosiaan olla sellainen, ettei tarvita viidakkoa erilaisia risteäviä säädöksiä, veroja, tukia ja veronalennuksia. Selkeä toimintakenttä ja muutokset askel kerrallaan oikeaan suuntaan. Koskee sekä yritystukia, että sosiaaliturvaa.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Tuosta linkistä voi kuunnella yritystukien merkityksestä UPM:n toimitusjohtajan Jussi Pesosen näkemänä MTV:n Uutisextran haastattelussa. Pesosen viesti kuului, että epävarmuus yritystukien kohtalosta ja villinä vellova keskustelu lykkäävät metsäteollisuuden investointeja.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kommentti-mihi...

Käyttäjän PetriHmlinen1 kuva
Petri Hämäläinen

Vasemmistolle valtio on taikaseinä josta jaetaan rahaa kaikikle sitä tarvitseville.

Oikeistolle valtio on rahareikä joka vie kaikkien rahat.

Vasemmistolle miljardi vuodessa pakolaisten hyysäämiseen ei ole keneltäkään pois.

Oikeistolle miljardi yritysten tukemiseen ei ole keneltäkään pois.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Vasemmistolle miljardi vuodessa pakolaisten hyysäämiseen ei ole keneltäkään pois.

Oikeistolle miljardi yritysten tukemiseen ei ole keneltäkään pois."

Paitsi että nykyinen hallitus (oikeisto?) tuhlasi miljardin siirtolaisten hyysäämiseen kuten myös yritystukiin.

Käyttäjän PetriHmlinen1 kuva
Petri Hämäläinen

Lehmänkaupat tai kassakaappisopimus, siis. Sulle-mulle-sulle-mulle.
Poliitikolle rahan tuhlaaminen on vallan käyttöä.

Käyttäjän TomiRimpinen kuva
Tomi Rimpinen

Olennaisesti naapureitamme korkeampaa yritysveroprosenttia emme voi pitää.
Listaamattomien osinkoverotus on saanut aikaan positiivisia vaikutuksia yritysten taseissa vahvistamalla niitä. En oikein muutenkaan ymmärr miksi omistajayrittäjää tulisi verottaa kuin palkansaajaa. Yrittäjäriskillekin tulee maksaa järkevä korvaus.
Nykyisen veroasteen luulisi riittävän kustantamaan nykyisenkaltaiset palvelut ilman veroasteen nostoa.
Miten on mahdollista muuten että pienenevien ikäluokkien Suomessa tulisi kaataa lisää rahaa koulutukseen?

Käyttäjän RaimoLaakso kuva
Raimo Laakso

Tuosta linkistä tulee aika hyvin ilmi mahdollisuutemme estää ilmastonmuutos, mutta siitä olen samaa mieltä, että yritystukia pitäisi pystyä karsimaan sellaiset pari miljardia. Enempää tuskin pystyy millään keinoin ilman, että se ei vaikuttaisi samalla myös kansalaisten hyvinvointiin jollain tavalla. https://www.is.fi/matkat/art-2000005874181.html?ut...

Käyttäjän saganyren kuva
Saga Nyrén

Niin, kaikkea ei välttämättä saa kokonaan pois, mutta jostain tätä on lähdettävä purkamaan. Tilanne ei ole kestävä!

Käyttäjän IlkkaSalo kuva
Ilkka Salo

Yritystuet ovat suurelta osin vain alennettuja verokantoja.

Pitäisikö siis yritysten veroja nostaa jotta näennäiset yritystuet laskisivat?

Käyttäjän saganyren kuva
Saga Nyrén

Tietyille aloille kohdistetut veronalennukset eivät ole oikeudenmukainen tai talouden kannalta terve ratkaisu. Verotuksen tulee olla selkeää, helppoa ja tasapuolista. Ei ole hyvä ratkaisu kohdentaa veronalennuksia vain tietyille yrityksille tai aloille.

Käyttäjän TomiRimpinen kuva
Tomi Rimpinen

#49 Silloinhan listaamattomien osinkoverotus ei mikään tuki olekaan (niinkuin se ei todellisuudessa olekaan) Ei sitä ole kohdennettu millekään yrityksiksille tai aloille.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Eihän yritystuet ja koulutus ole vastakkaisia asioita kaikilta osin.

Toimituksen poiminnat