Humaanimpaa päihdepolitiikkaa
Piraattipuolue ajaa huumeiden dekriminalisointia ja kannabiksen laillistamista. Vaikka tämä kysymys ei ole oman agendani ytimessä, tuen tätä tavoitetta. Nykyinen kieltolakipolitiikka rankaisee jo valmiiksi heikossa asemassa olevia ja lisää yhteiskunnan eriarvoisuutta. Sen lisäksi lainsäädäntö on älyllisesti epärehellistä: Kielletään suhteellisen harmittomia päihteitä, mutta sallitaan alkoholi, joka on selvästi myrkyllisempi kuin suurin osa kielletyistä aineista.
Kaikki päihteet ovat jollakin tavalla haitallisia, sitä ei kannata yrittää kiistää. Moni päihteitä voi kuitenkin käyttää kohtuudella: Haitat ovat niin pieniä verrattuna käyttäjän kokemaan mielihyvään, että käyttäjä kokee sen olevan hyvä päätös. Vähän niin kuin sokerin kohtuukäyttö. Sokeri ei varsinaisesti ole terveellistä, mutta harva meistä luopuu kokonaan pullasta, karkista tai limpparista. Satunnaisesti kohtuullisina annoksina käytettyinä näillä on äärimmäisen vähän merkitystä terveyden kannalta.
Päihteiden käyttäjät voidaan siis karkeasti jakaa kahteen ryhmään: Niihin, joille se on ongelma ja niihin, joille se ei ole ongelma. Tästä päästään nykyisen lainsäädännön järjettömyyteen.
-
Me voimme rankaista ihmisiä joille päihteet eivät ole ongelma – mutta miksi meidän niin pitäisi tehdä? Miksi käyttää verovaroja siihen, että estämme ihmisiä käyttämästä päihteitä jos niistä ei aiheudu heille ongelmia?
-
Me voimme rankaista ihmisiä jotka ovat riippuvaisia päihteistä. He eivät yleensä tahtoisi olla riippuvaisia päihteistä, eikä rangaistuksilla ole heidän päihteidenkäyttöönsä erityisemmin vaikutusta. Yleensä päihderiippuvainen tarvitsee päihdekuntoutusta ja mielenterveyspalveluita.
Tässä toisessa ryhmässä korostuvat ihmiset joille on muutenkin kasautunut elämässä haasteita: Mielenterveysongelmia, köyhyyttä, yksinäisyyttä, työttömyyttä… Päihderiippuvuutta ilmenee kaikissa sosioekonomisissa luokissa, mutta sen seuraukset ovat usein vakavempia mitä heikommalla ihminen muutoin on. Jos ei ole varaa yksityiseen terveydenhoitoon tai ei ole hyvää sosiaalista verkostoa, on addiktion karistaminen haastavampaa.
Päihteiden kriminalisaatio osuu myös vahvemmin heikossa asemassa oleviin. Suurituloiselle rikesakko hallussapidosta tai käytöstä on helppo maksaa, pienituloiselle se voi tarkoittaa luottohäiriömerkintää. Suurituloisella riittää omat rahat vähän suurempaankin päihteiden kulutukseen, pienituloisella tulee nopeammin vastaan taloudelliset vaikeudet rahan mennessä päihteiden käyttöön: Vuokra jää maksamatta, ruokaa ei ole ja houkutus siirtyä pelkästä käyttäjästä huumeiden myyjäksi kasvaa nopeasti. Huumeiden myynnistä ja välittämisestä rankaistaan käyttöä ja hallussapitoa ankarammin. Oma lukunsa on ulkomaalaiset: Huumeiden kanssa tekemisiin joutunut suomessa kasvanut nuori voidaan karkottaa kotimaahansa. Tämä tarkoittaa moninkertaista rangaistusta rikoksesta, jossa ei varsinaisesti ollut uhria: Kenenkään koskemattomuutta ei olla loukattu, eikä kenenkään omaisuutta viety.
Päihteiden dekriminalisointi tuskin lisäisi päihteiden kokonaiskäyttöä merkittävästi. Kannabiksen laillistaminen tarkoittaisi sitä, että paitsi käytön ja hallussapidon salliminen, niin sen valvottu myyminen laillistettaisiin samaan tapaan kuin alkoholi ja tupakka. Tämä veisi rahavirtoja pois järjestäytyneestä rikollisuudesta ja toisi veroeuroja valtion kirstuun, jolla voitaisiin sitten tarjota hoitoa päihderiippuvaisille. Järjestäytyneen rikollisuuden resurssien väheneminen olisi monella tapaa suotuisaa kehitystä.
Humaanimpi päihdepolitiikka auttaisi päihteidenkäyttäjiä, vähentäisi järjestäytynyttä rikollisuutta ja toisi johdonmukaisuutta nykytilanteeseen nähden.
Todella hieno kirjoitus, toivon että tästä tulee yksi vaaliteemoista.
Ilmoita asiaton viesti
Päihteiden vertaaminen sokeriin ontuu ilman kokemusta niiden todellisista haitoista.
En ottanut eilen kovin paljoa alkoholia, mutta aamulla minulle ei tullut krapulaa. Sen sijaan minulle hetkittäin tuli aivan sietämättömiä paniikin tunteita, elämä tulisi loppumaan, kuolisin, menettäisin kaiken, halusin sen loppuvan heti, heti, heti. Tiesin, että tunteet johtuvat alkoholista, joten jotenkuten osasin selittää paniikin harhana, kohta poismenevänä, enkä tosiasioista johtuvana, ja siten sinnittelin aamuyön. Koska en sen vuoksi saanut nukuttua kuin muutaman tunnin, olin suurimman osan päivää hieman sekavassa tilassa. Haittasi työntekoakin, kun kokouksissa lähinnä välttelin torkahtamista. Illemmalla alkoi jo hiipiä hieman kärttyisyyttä, kun odotin jo ”vapaalle pääsyä” eli korkin kiertämistä auki. No jälleen tiedän, että kärttyisyyteni johtuu alkoholista, joten joten kuten saan hillittyä sitä. No en aina, jos tulee jotain odottamatonta vastoinkäymistä ja löydän oikeutuksen suuhtahtaa, päästää tunteet läpi.
En siis vastusta humaanimpaa päihdepolitiikkaa, sikäli kun se koskee esimerkiksi kannabista. Tutkimusten valossa en usko, että kannabis voisi olla lähellekään yhtä paha huume kuin kuningas alkoholi.
Ilmoita asiaton viesti
Alkoholin vieroitusoireet ovat todella rajut, kuten muutkin haittavaikutukset verraten kannabikseen, tai vaikka psykedeeleihin, mutta eipä ne muutkaan aineet ole turvallisempia laittomina, päinvastoin.
Kovien aineiden haitat liittyy suurimmaksi osaksi epäpuhtauksiin ja vaarallisiin pitoisuuksiin, sekä nykyään ostamasi aine voi olla lähes mitä vain, on muuntohuumeita mitkä matkii ”klassisten päihteiden” vaikutuksia, sekä markkinoille tulleet, mutta onneksi harvinaisemmat synteettiset opioidit, joita on jopa löytynyt bentsoina myydyistä pillereistä.
Huumeet on myös rikollisjärjestöjen päätulonlähde ja niille tulee olemaan kysyntää aina, niiden pitäminen kiellettynä ei poista tarjontaa, sitten vain menetetään ikäraja- ja laadunvalvonta, haittaverotus, sekä poliisien resursseista yms menee hurjasti hukkaan ilman mitään käytännön tuloksia, sekä haitat on suuremmat, kuin jos aineet olisi puhtaita ja ”turvallisin” pitoisuuksin myytäviä.
Huumeiden kieltolaki on täydellisen epäonnistunut kokeilu, se ei ole onnistunut yhdelläkään mittarilla, käyttäjä- ja takavarikkomäärät, sekä huumeiden kirjo, haitat ja kulut vain kasvaa.
Ilmoita asiaton viesti
Thaimaa on ollut hyvä huumepolitiikan mallimaa ainakin aiemmin.
Ilmoita asiaton viesti
Onko, siellä kumminkin tuotetaan paljon huumeita.
Toki Thaimaa on esimerkkina hyvä mitä tulee kannabiks3en, siellä se laillistetaan lääkekäyttöön ja vanhat perinteet tunnustetaan.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo onkin uutta tietoa,
Mieleeni tuli vain vanha kunnon ”Kylmä kalkkuna”. Perun kommenttini. Thaimaa oli aiemmin suunnäyttäyttäjä huumepolitiikassa. Nyt sekin on lähtenyt mukaan siirtomaakauden käytänteisiin. Pyydän anteeksi edellistä kommenttiani.
Ilmoita asiaton viesti
”THAIMAAN parlamentti vahvisti tiistaina päätöksen lääkekannabiksen laillistamisesta, kertoo uutistoimisto Reuters. Thaimaa on ensimmäinen laillistamispäätöksen tehnyt maa Aasiassa.
Ihmiset käyttivät marihuanaa Thaimaassa vuosisatojen ajan ennen kuin se kriminalisoitiin vuonna 1934. Maanviljelijät käyttivät ainetta rentoutumiseen kovan työpäivän jälkeen ja sitä käytettiin myös naisten synnytyskipujen lievittämiseen.”
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005946596.html?…
Ilmoita asiaton viesti
Kieltolaki ei ole toiminut edes kovan rangaistuspolitiikan maissa, siksi sitä pala palalta ympäri maailmaa murretaankin.
Kovan huumepolitiikan Aasian, Afrikan ja Etelä-Amerikan maat huumesodasta ovat eniten kärsineet monella eri tavalla, valitettavasti on vielä hulluja kuten Duterte, jotka kuvittelee että huonoksi koetut keinot vielä muuttuisi hyviksi.
Thaimaa on muuten douppaajan paratiisi, siksihän Siltsukin siellä viihtyi…
Ilmoita asiaton viesti
Meillä on jo olemassa järjestelmä, jossa poliisilla on harkintavalta jättää käyttörikoksesta rankaisematta.
Hoitoihin hakeutumisesta ei siis seuraa mitään rangaistusta, eikä poliisi ole ketään sakottamassa päihdepoliklinikoilla tai hoitolaitoksessa.
Hoitoon pääsyn suurin este on julkisen sektorin lääkepainotteiset hoitolinjaukset, missä riippuvuuden hoito laiminlyödään ja riippuvuutta ylläpidetäön lääkkeiden avulla keinotekoisesti.
Suurin vaara tänäpäivänä on jäädä hoidotta, koska julkisen sektorin hoitolinjaukset eivät tue toipumista hoidon tavoitteena.
Jos lääkkeettömään hoitoon evätään maksusitoumus, siitä kannattaa aina pyytää valituskelpoinen päätös ja viedä asia tuomioistuimen ratkaistavaksi.
Jos epäilee että viranomainen tai virkamies toimii lain vastaisesti virassaan, siitä kannattaa aina tehdä kantelu, joko oikeusasiamiehelle tai oikeuskanslerille.
Ilmoita asiaton viesti
Harkintavalta, jota ei käytetä kuin harvoin ja sekin vain alaikäisten kohdalla.
Hoitoon pääsyn suurin este on se, ettei sitä ole, tai vaaditaan esim päihteettömyyttä, mikä on aivan absurdia.
Ilmoita asiaton viesti