Saga Nyrén Piraatti. Feministi. Aktivisti.

Sote-sosialisti esittäytyy

Tapaus Esperi Care ja sitä seuranneet uutiset mm Attendon toiminnasta ovat paljastaneet heikkouksia yksityistämisessä. Nykyinen hallitus sanoo sote-uudistuksen vastaavan juuri näihin ongelmiin, mutta itse olen epäileväinen.

Sosialismia vai markkinatalous?

Olen tullut mukaan Piraattipuolueen toimintaan juuri siksi, ettei minun tarvitsisi valita olenko ”oikeistolainen” vai ”vasemmistolainen” – koska mielestäni molemmissa lähestymistavoissa on hyviä piirteitä ja meidän tulisi osata yhdistää vapaata markkinataloutta ja sääntelyä sopivasti. Tämän hallituskauden aikana on tapahtunut sellaista sääntelyn purkua minkä olen toivottanut oikein tervetulleeksi: Kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen ja parkkikiekkojen muodon sääntelystä luopuminen tulevat ensimmäisenä mieleen hyödyllisinä uudistuksina jotka helpottavat tavallisten kansalaisten elämää. Automaattisen parkkikiekon ostamisen jälkeen en ole saanut yhtäkään pysäköintivirhemaksua!

Markkinatalous on vahva innovaatiovoima ja luovuuden kehto. Vapaa markkinatalous ei kuitenkaan sovi kaikkiin tilanteisiin tai kaikille ihmisille. Se sopii vain sellaisiin tilanteisiin missä asiakkailla on aito mahdollisuus äänestää jaloillaan. Analogiaa jatkaakseni: Jos ei ole jalkoja, ei voi äänestää niillä. Jos ei ole lompakkoa, ei voi äänestää lompakollaan.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa ei pidä haksahtaa valinnanvapauden lupauksiin. Valinnanvapautta pystyisi soteuudistuksenkin jälkeen käyttämään lähinnä ne, joilla ne jalat on. Korkeammin koulutetut, mielenterveys vankalla pohjalla, kaupunkilaiset, autolliset, ihmiset, joilla on aikaa ja jaksamista matkustaa paremman hoidon perässä. Nämä ihmiset ovat useimmiten niitä, joiden terveys ja elinolot ovat muutenkin niin hyviä, etteivät he tarvitse sote-palveluita kovinkaan paljoa.

Sote-palveluita tarvitsevat eniten he, jotka eivät voisi edes subventoitua valinnanvapausmahdollisuutta käyttää tehokkaasti: Vaikeiden mielenterveysongelmien kanssa painivat, huonokuntoiset vanhukset, liikuntarajoitteiset, pienipalkkaisissa töissä olevat, joiden työt eivät jousta heidän menojensa mukaan, autottomat, pakolaistaustaiset, joilla on puutteellinen kielitaito. He eivät osaa tai pysty valittamaan huonosta hoidosta, he eivät jaksa tai osaa ottaa selvää vaihtoehdoista, he eivät saa vapaata töistä tai lapsille hoitoa tai matkoja järjestettyä voidakseen hakea hoitoa muualta.

Tie eteenpäin

  • Maakuntamalli - kuka sotea järjestää?

  • Kahden kerroksen väkeä

  • Panostetaan ennaltaehkäisevään

  • Asiakasmaksut pois

  • Lisää palkkaa hoitajille

  • Vaikea keskustelu elämän loppupuolen hoidosta ja erikoissairaanhoidosta

Hallituksen ajama uudistus on keskittynyt paljon maakuntamalliin. Palveluiden järjestäminen kuntaa korkeammalla tasolla voi olla hyvä idea, mutta 17 maakuntaa ja sitä varten järjestettävät erilliset vaalit ovat mielestäni turhan byrokratiakerroksen lisäämistä, askel taaksepäin. Meillä on jo olemassa hyvä jako nimeltä vaalipiirit. Vaalipiirejä on sopiva määrä jotteivät ole liian pieniä ja pirstaleisia, ja eduskuntavaalien yhteydessä olisi luontevaa äänestää sekä siitä, että ketkä vaalipiiriä edustaa eduskunnassa, että siitä, ketkä ovat mukana päättämässä alueellisesti sotepalveluista. Äänestäjille olisi selkää, että mihin piiriin he missäkin vaaleissa kuuluvat. Vaalien järjestämisen hinta olisi matalampi kuin jos on kahdet täysin erilliset vaalit.

Sote-palveluita tulee mielestäni tarkastella kokonaisvaltaisesti. Miksi meillä on erikseen työterveyshuolto ja muiden terveydenhuolto? Miksi yliopisto-opiskelijat saavat käyttää YTHS palveluita, mutta ammattikorkeakouluopiskelijat eivät? Kannattaisiko meidän harkita brittityyppistä kaikille kuuluvaa terveydenhuoltoa ilman näitä eri kerrostumia? Kuten monessa muussakin kohtaa, nykysysteemi palvelee eniten heitä, joilla kaikki on jo muutenkin aika hyvin: Vakituisesti työssäkäyviä. Itse panostaisin resurssit jo olemassaolevaan terveysasemaverkostoon ja kävisin niiden kimppuun palvelumuotoilun ja asiakaskeskeisen suunnittelun kautta. Isoja sanoja, mutta tarkoittaa lähinnä sitä, että toiminta suunnitellaan asukkaiden tarpeiden mukaan.

Panostetaan ennaltaehkäisevään hoitoon. Tämä on varmasti usein toistettu mantra, mutta se pitää sanoa aina yhä uudelleen ja uudelleen. Äitiys- ja lastenneuvoloiden lisäksi pitäisi olla muillekin tarjolla aito mahdollisuus saada tietoa omasta terveydestään. Terveysasemalla terveydenhoitaja voisi pitää kerran viikossa “avoneuvolaa” alueen asukkaille, vauvasta vaariin: Asiakkaan toiveiden ja tarpeiden mukaan mitataan verenpaine, tarkistetaan BMI, keskustellaan ruokavaliosta tai tupakan lopettamisesta. Mitataan hemoglobiini jos sille on indikaatio. Terveydenhoitaja voi opastaa tarvittaessa lääkärin tai psykologin juttusille ja auttaa ajan varaamisessa.

Asiakasmaksut tulisi poistaa, tai ainakin laskea huomattavasti. Lääkkeiden tulisi myös olla yhteisestä pussista. Kunnollinen terveyden- ja sairaudenhoito on perusoikeus, eikä saisi riippua kenenkään rahatilanteesta. Lääkäri voi lääkettä määrätessä ruksata onko lääke korvattava vai ei. Esimerkiksi jos tarvitsee vahvaa kipulääkettä toipuessaan esteettisestä kirurgiasta, ei lääkettä tietenkään korvata yhteisestä pussista. Jos lääkäri sen sijaan on katsonut lääkkeen olevan tarpeellinen terveydenhoidollisista syistä, ei siihen väliin tarvitse enää minkään Kelan tai sosiaalitoimiston tulla. Hoitava lääkäri tietää mikäli lääke on tarpeellinen.

Viimeisenä asiana nostan esille sen, että meidän tulee käydä läpi vaikeita keskusteluita elämän loppupuolen hoidoista ja erikoissairaanhoidosta. Viime vuosituhannen viimeinen vuosisata oli ennenäkemätöntä aikaa ihmisen eliniänajanodotteen kasvun suhteen etenkin länsimaissa. Keskustelu tämän varsin myönteisen kehityksen seurauksista on kuitenkin kesken, tai ehkä jopa suurilta osin aloittamatta. Väestön ikääntyminen on kuitenkin tosiasia jonka me joudumme kohtaamaan. Jossain vaiheessa meillä on edessä se, että pitää keskustella, että millä tavalla suhtaudumme ihmiselämän viimeisiin vuosiin tai kuukausiin. Millä mittaamme onnistumisiamme? Tämä aihe on vaikea koska kuolemasta puhuminen on meille aina vaikeaa. Helposti joku syyttää siitä, että raha-ahneena tahtoo evätä hoitoa vanhuksilta. Toivon kuitenkin, että voisimme yhteiskuntana siirtää fokuksen pelkästä elämän mekaanisesta pitkittämisestä elämän laatuun - ja myös hyvään kuolemaan. Kun resurssit ovat rajalliset, emme voi tehdä kaikkea. Tavoitteet tulee asettaa siten, että ne palvelevat potilasta parhaalla mahdollisella tavalla.

Lopuksi: Case Esperi Care

Piraattikollegani Jari Robson avaa hieman Esperi Caren ja vastaavien ansaintamallia. Kun Suomessa toimivan yhtiön omistaa ulkomaille rekisteröity toinen yhtiö, voi verojen maksamiselta välttyä lähes kokonaan! Kun laitamme julkista rahaa peliin, on varmistettava, että verot maksetaan Suomeen. EVA esittää selvityksessään, että yksityistäminen kannattaa myös laadullisesti, mutta julkitulleiden kikkailujen valossa epäilen tämän selvityksen metodologiaa: Ehkä ero numeroissa on syntynyt vain siitä, että julkiset hoivakodit ovat raportoineet todenmukaisia lukuja, mutta yksityiset toimijat ovat toimittaneet haamuhoitajilla täydennettyjä listoja.

Haluan myös tuoda esille mielipiteeni siitä, että eroaminen ei ole vastuunkantoa. Suuria tuloja vuosikausia nauttinut ja sillä varmasti mukavan varallisuuden kasanneelle eroaminen ei ole taloudellinen riski. Tilanteessa, jossa on tienannut rahansa sillä, että ihmisiä on pidetty kidutusta vastaavissa oloissa, on absurdia nyt vetäytyä pitkälle lomalle nauttimaan vapaa-ajasta ja kerätystä omaisuudesta.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Tervettä ajattelua ja oikeita suuntaviivoja. Valitettavasti ne eivät vain ole yksityistäjien mieleen. He eivät ole moisia kuulleetkaan eivätkä edes halua kuulla.

Ainoa kohta, jossa mielestäni olet väärillä jäljillä, on maakunnat, joita tarkastelet vaalipiireinä. Meillä ovat jo sairaanhoitopiirit. Niiden ympärille on paljon yksinkertaisempaa koota toimiva kokonaisuus, sillä melkein kaikki olisi jo valmiina. Sairaanhoitopiirien välisillä kokoeroillakaan ei ole merkitystä, jos takana on kunnollinen keskushallinto - Terveyshallitus. Erillisten verojen kerääminen olisi aivan turha koukero. Yksinkertainen on kaunista (=tehokasta) ja se on sitä sekä valtiolle että kansalaisille (https://sites.google.com/view/pelkistetty-sote/).

Käyttäjän MikaelAlaraappana kuva
Mikael Alaraappana

Asiallista kirjoittelua taas Sagalta. Oma mielipiteeni siitä kuinka SoTea pitäisi kehittää on se, että lähtökohdaksi otetaan viiden erva-alueen malli,jossa yliopistolliset sairaalat toimivat ylimpänä jakona. Jo tällä hetkellä tilanne on se, että jokainen sairaanhoitopiiri (joita on nyt 20) tarvitsee apua yliopistollisilta sairaalalta tiettyjen potilaiden hoidossa ja sitä kautta on luonnollista, että se toimii hoidon ylimpänä päätösvaltana. Tämän pystyisi suorittamaan yksinkertaisemmin kuin luomalla yhden uuden tason verottamiseen. Erva-alueet voisivat tehdä päätöksiä mm. hoidosta ja hankinnoista mitä alueella käytettäisiin.

Toinen asia mihin tarttuisin on asiakasmaksut. Niitä kerätään tällä hetkellä jokaiselta ja mielestäni ne pitäisi säilyttää, koska niitä voidaan helpottaa nykylain mukaan vähävaraisilta. Se ei siis ole este mennä sairaalaan. Hyvävaraisille se maksu ei ole ongelma ja kuitenkin käynnin kustannukset ovat matalat (sillä katetaan 10% käynnin kuluista). Myös ongelma mikä näkyy ensihoidossa on ilmaisen käynnin aiheuttamat turhat käynnit. Nyt jo meillä o porukkaa, joka soittelee päivästä toiseen ensihoitoa paikalle samaa ongelmaa katsomaan, koska tietyssä tilanteessa se ei maksa mitään. Sama ongelma voi siirtyä myös päivystykseen, jos käyntimaksut poistetaan.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Yliopistollisia sairaaloita ei kannata ajatella maakuntien tapaisiksi byrokraattisiksi hallintoyksiköiksi. Niille tehtäväksi riittää korkeimman tason terveydenhoitopalvelujen tuottaminen. Paljon parempi, että hallinto olisi Terveyshallituksella, joka pystyisi hyödyntämään hallinnolliset mittakaavaedut kaikkein parhaiten. Sitä kautta voitaisiin saada myös paras kytkentä lääketieteelliseen tutkimukseen ja terveystiedon hyödyntämiseen. Useita vuosia asiaan perehtyneenä Terveyshallituksen perustaminen on käynyt minulle itsestään selväksi asiaksi ja ihmettelen kovasti, ettei sitä ole otettu pienimmässäkään määrin tarkasteluun vaan on pitäydytty välillä suorastaan lapsellisessa maakuntien ,määrästä kiistelyssä.

Käyntimaksuista et ilmeisesti tullut ajatelleeksi, että laskutus-/korvausbyrokratiat vievät niistä huomattavan osan täysin haaskuun. Lisäksi on kansalaisia, jotka siirtävät maksujen takia hoitoon hakeutumista, jolloin siitä tulee entistä kalliimpaa. Ajattelet maksuttomuuden johtavan tarpeettomiin käynteihin ja siten nostavan kustannuksia. Luultavasti näin jossain määrin kävisikin, mutta kokemukset Helsingistä samoin kuin 1970-80-luvuilta, jolloin terveyskeskusmaksuja ei ollut, eivät tue pelkoasi. Ennen 1990-lukua terveyskeskukset toimivat loistavasti ja ilman jonoja. Kaiken lisäksi turhien käyntien torjumiseksi löytyy toimivia kannustimia kuten olen Pelkistetyn Soten aloitteessani (https://sites.google.com/view/pelkistetty-sote/) esittänyt. Lopuksi: turhan käynnin määritteleminen ei ole ollenkaan yksinkertainen juttu, eikä sellaisen tarvitse suinkaan aina päätyä lääkärille saakka.

Vielä ihan yleisenä toteamuksena sanoisin, että sote-uudistuskeskustelussa pyörii aivan kohtuuton määrä ennakkoluuloja, kalkkeutuneita käsityksiä ja tarkoitushakuisia myyttejä. Tekisi mieli kuvitella, että olisi jokin elin, joka voisi selvittää monet asiat pois pyörimästä koko ajan keskustelua sotkemassa. Media on tänä päivänä liian sitoutunut erilaisiin taustavaikuttajiin niin, ettei siitä tähän tarkoitukseen ole. Itse olen konkreettisesti nähnyt miten valtamedia voi täydellisesti blokata asioita. Uuden Suomen puheenvuoro on merkittävä poikkeus säännöstä.

Käyttäjän MikaelAlaraappana kuva
Mikael Alaraappana

En tarkoittanut viestilläni, että itse yliopistollinen sairaala toimisi byrokraattisina hallinnonyksikkönä vaan lähtisin siitä, että koko erva-alue toimisi yhden johdon alaisena. Siitä sitten alemmat piirit sitten hoitaisivat omat alueensa johdon ohjeistuksen mukaan. Minäkin lähden monista samoista asioista kuin sinäkin eli siinä, että säilytetään parhaat puolet nykyisestä mallista. Erva-alueella on jo yhteistyötä ja sitä yhteistyötä pitäisi lisätä. Minusta järkevää on kehittää nykyistä mallia tehokkaammaksi ja luotettavammaksi. Monesta asiasta olen samaa mieltä sinun aloitteesi kanssa. Pitää vielä perehtyä siihen paremmin myöhemmin.

1970-80 luvulla hoidon hinta ja laatu oli hivenen erilainen kuin nykyisin. Nykyään ihmiset elävät paljon pidempään ja meillä on enemmän sairauksia kuin aikaisemmin. Niiden hoito on monimutkaisempaa ja jo pelkästään perus terveyskeskuskäynnillä potilaalle tehdään paljon toimenpiteitä mitä aikaisemmin ei mietittykään tehtävän. Nämä ovat osaltaan nostaneet kustannuksia hoitamiselle. Myös lääkitys ja hoitotoimenpiteet ovat lisääntyneet, palkat ovat nousseet, tullut lisää standardeja kirjaamiseen ja tietoturvaan sekä muita asioita mitkä nostavat kustannuksia sieltä 30 vuoden takaisesta hoitamisesta. Esimerkkinä toimii hyvin ensihoito, joka 1972 tuli lakiin, että jokaisen kunnan piti huolehtia ensihoidosta, mutta hoito oli hyvin kirjavaa. Lähtökohta oli, että happea ja huopaa. Nykyisin ensihoito antaa tehohoidon tasoista hoitoa kotona eli voidaan aloittaa koneellinen hengityskonehoito ja sydäninfarktissa potilas voidaan liuottaa kotona, joka voi helpottaa tilanteen siihen paikkaan.

Ongelma on juurikin tuo, että ihmiset lykkäävät käyntiään. Koen itse, että tuo ongelma ei ole siinä, että ihmiset haluavat säästää rahaa vaan he kokevat etteivät he tarvitse vielä apua. Omassa työkokemuksessani tulee paljon vastaan sellaisia ihmisiä, jotka sinnittelevät vaikka kuinka pitkään haluamatta lähteä sairaalaan. Monessa paikassa sairaanhoitajakäynti on ilmainen, mutta silti ei haluta lähteä sairaalaan apua hakemaan. Tietoisuutta pitäisi lisätä milloin on järkevää mennä sairaalaan ja milloin ei. Jos vähänkin mietityttää, niin pitäisi olla mahdollisuus matalan kynnyksen käynnille/terveysneuvonnalle, mutta en silti kannata maksutonta lääkärikäyntiä kaikille.

Loppuhuomioon kommentti. En tiedä oliko tarkoitus puhua minulle, mutta kommentoin asiaa siten, että todellakin tarvittaisiin jonkinmoinen faktapohjainen tiedonantokanava, millä ei ole poliittista kantaa. Sieltä pitäisi saada hyvää ja tarkkaa tietoa avoimuuden kautta kaikesta sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvissä asioissa, koska yksittäisen ihmisen on hankala löytää tietoa pelkän median varassa ollessa. SoTe on niin laaja kokonaisuus, että sieltä löytyy paljon kaikenlaista asiaa eikä kukaan voi sitä yksinään täydellisesti ymmärtää.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Mielestäni alla olevassa kirjoituksessa ilmenee hoivapalvelujen ongelmien pääkohdat melko hyvin. Siinä kerrotaan että hoivayhtiöiden tuotto-osuus on noin 10 % - aika suuri luku mille yritykselle tahansa. Kun vielä otetaan huomioon kuntien ja yritysten tekemät halvat sopimukset, soppa on valmis.

Ilman tuota voitto-osuutta luultavasti pystyttäisiin parantamaan jonkin verran palveluiden tasoa. Mutta siinä tapauksessa julkisen soten turhaa hierarkiaa madallettava ja byrokratiaa pienenettävä. Hoitajien pitää voida keskittyä pelkkään hoitotyöhön. Tarvitaan aputyövoimaa - ns. vanhanajan sairaala-apulaisia.

Yhteiskunnassa riittää rahaa jaettavaksi sinne tänne, meidän on valittava mihin sitä rahaa käytetään. Kaikkeen mahdolliseen se ei riitä. Kerrotaan kansalaisille rehellisesti Suomen rahatilanteesta ja tarkkaan mihin yhteiskunnan rahat menevät ja kuinka paljon mihinkin sektoriin. Kun kansalaisilla on riittävästi tietoa, he voivat valita mihin he haluavat verorahansa käyttää.

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005983245.html

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Saga: "Lopuksi: Case Esperi Care

Piraattikollegani Jari Robson avaa hieman Esperi Caren ja vastaavien ansaintamallia. Kun Suomessa toimivan yhtiön omistaa ulkomaille rekisteröity toinen yhtiö, voi verojen maksamiselta välttyä lähes kokonaan! Kun laitamme julkista rahaa peliin, on varmistettava, että verot maksetaan Suomeen. EVA esittää selvityksessään, että yksityistäminen kannattaa myös laadullisesti, mutta julkitulleiden kikkailujen valossa epäilen tämän selvityksen metodologiaa: Ehkä ero numeroissa on syntynyt vain siitä, että julkiset hoivakodit ovat raportoineet todenmukaisia lukuja, mutta yksityiset toimijat ovat toimittaneet haamuhoitajilla täydennettyjä listoja."

Esim. THL sai tulokseksi että yksityiset jopa parempia kuin julkiset. Valitettavasti kysely kohdistui vain esimiehiin, pomoihin. Sotessa esimiehet edustavat aina työnantajaa, tämän olen itsekin töissä kuullut lukuisia kertoja. Mikäli tahdotaan oikeansuuntaista tietoa, pitää haastattelulomakkeet lähettää rivihoitajille kotiosoitteeseen. Lisäksi omaisia pitää myös haastatella.

Petri Hämäläinen

Viittaako viimeinen kappale Esperi Caren entisen toimitusjohtajaan Marja Aarnio-Isohanniin?

Miksi ihmeessä häntä ei mainita nimeltä? Koko kappale passiivissa, miksi? Ei kosher tai halal teidän puolueessa koska nainen? Miksi ei edes « Esperi caren toimitusjohtajan eroaminen », siksi että epäsuora viittaus naiseen ?

Käyttäjän saganyren kuva
Saga Nyrén

Täh? :D Nyt on kyllä lennokasta. Kai se tuli selväksi, että kenestä on puhe? En tullut ajatelleeksi, etteivätkö kaikki Esperi-uutisointia seuranneet tietäisi heti kenestä on kyse. Kai se nimi ja titteli pitää sinne lisätä jos se jäi yhtään epäselväksi.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset