Saga Nyrén Piraatti. Feministi. Aktivisti.

Perustulolle ei ole realistista vaihtoehtoa - nyt puhutaan enää summista

  • Perustulolle ei ole realistista vaihtoehtoa - nyt puhutaan enää summista

Mikä on perustulo

Universal basic income, kansalaispalkka tai perustulo tarkoittaa sitä, että jokainen sosiaaliturvaan oikeutettu ihminen saa tietyn summan rahaa joka kuukausi, täysin vastikkeetta. Ihmisten ei siis tarvitse todistaa hakevansa töitä tai olevansa pienituloinen. Miljonääri saa tuen, kadulla asuva alkoholisti saa tuen. Joka kuukausi, tekemättä mitään. Perustulo on joko veroton, tai veronalainen yhdessä muiden tulojen kanssa.

Perustuloksi siis ei voi kutsua esimerkiksi briteissä testattua “yleistukea” tai mitään muuta vastikkeellista tukea. Perustulon ideaan sisältyy se, että se on sama kaikille ja sen saa ilman mitään byrokratiaa.

Miksi perustuloa tarvitaan

Sosiaaliturvaa on perinteisesti tarvittu siksi, että osa väestöstä ei joko tilapäisesti tai pysyvästi kykene sellaiseen työhön, jolla voisivat elättää itsensä. Suomalainen hyvinvointivaltio takaa vakaat olot perhevapaiden ajaksi, eläkkeellä, sairauden takia - ja maksaa elämisen kaikista köyhimpien puolesta.

Nykyisessä sosiaaliturvassa on tausta-ajatuksena vastikkeellisuus. Tuensaajan on tehtävä jotain saadakseen tukea. Perhevapailla hoidetaan lapsia, sairauslomilla toivutaan työkykyisiksi, opintotuella tuotetaan opintopisteitä, ja työttömänä sitoutuu hakemaan aktiivisesti töitä. Asumistuella korvataan asumisen menoja pienituloisille. Lapsilisä on tapa tasata lapsiin liittyviä menoja siten, ettei vanhempien kantama taloudellinen taakka ole kohtuuton.

Meillä on kuitenkin käsillämme työelämän valtava murros. Teknologian kehityksen vuoksi tarvitsemme yhä vähemmän ihmisiä tekemään tuottavaa työtä, eli tuottamaan tarvitsemiamme hyödykkeitä: Ruoka, vaatteet, asunnot. Kun maatalouden ensivuosina jokaikinen kykenevä ihminen iästä riippumatta tarvittiin peltotöihin, keräilemään marjoja ja hoitamaan eläimiä, tarvitaan nykyään enää alle 5% väestöstä maataloustyöhön. Teollistumisen myötä tuli tehdastöitä, ja ihmiset muuttivat kaupunkeihin. Sittemmin tehtaiden automaatioprosessit ovat kehittyneet, ja harva on enää tehtaalla töissä. Seuraava aalto oli palvelu- ja hoiva-alat. Hoiva-alan töitä ei voida automatisoida, mutta palvelualoilla on jo nähtävissä automaation aiheuttamaa työvoiman syrjäyttämistä. Itsepalvelukassat, robotisoidut varastot, erilaiset automatisoidut kulunvalvonnat, jotka vähentävät henkilökunnan tarvetta.

Mihin kaikki nämä ihmiset menevät töihin? Tietyt luovat alat ja jotkut asiantuntija-alat vetävät yhä, mutta ne vaativat huippuosaamista. Yhä useampi työpaikka on projektiluontoinen, lyhytkestoinen ja epävarma. Työelämä pirstaloituu, ja ainoa varma on muutos. Ruokaa ja muita perustarpeita tyydyttäviä hyödykkeitä voimme kuitenkin valmistaa kaikille kuten ennenkin, vaikkeivät ihmiset tekisi niin paljon töitä.

Tämä tosiasia tarkoittaa sitä, että meidän tulee hyväksyä, ettei ihmisille enää riitä sellaisia töitä millä he voivat tienata elantonsa. Meidän tulee hyväksyä se, että yhä suureneva joukko ihmisiä ovat kykenemättömiä tekemään jälkiteollisessa yhteiskunnassa sellaista työtä, josta kenenkään kannattaisi maksaa palkkaa. Meidän on myös hyväksyttävä se, että hoiva-alan töitä ei voida robotisoida, sillä vuorovaikutus toisen ihmisen kanssa kuuluu aivan olennaisesti työnkuvaan. Siispä on löydettävä järjestelmä jolla voimme taata kaikille ihmisille töistä riippumatta katon pään päälle ja ruokaa pöytään - ja myöskin pitää huolta siitä, että yhä harvemmat työssäkäyvät sekä robottien omistajat maksavat tarpeeksi veroja, jotta voimme maksaa hoiva-alan työntekijöille heille kuuluvaa palkkaa.

Perustulo on nykyisissä olosuhteissa todella tehokas keino jakaa resurssit siten, että kaikille tulee se, mitä he tarvitsevat. Samalla kaikilla on myös vapaus tienata siihen päälle mitä haluavat ja mihin kykenevät! Tehokasta perustulo on siksi, ettei tarvita monimutkaisia lomakehäkkyröitä joilla tarkistaa, että kuka tarvitsee ja mitä ja miksi. Tehokasta se on myös siksi, että se vapauttaa saajan resurssit lomakkeiden täyttelemisestä ja liitteiden metsästämisestä ja jatkuvasti kalvavasta epävarmuudesta siihen, että voi elää omaa elämäänsä. Ihmiset voisivat nykyistä joustavammin yhdistää elämänsä eri osa-alueita.

Vuosien 2017-2018 perustulokokeilu suomessa

Suomessa tehtiin rajallinen kokeilu liittyen perustuloon. Saajiksi arvottiin 2000 henkilöä jotka saivat työttömyysetuutta tiettynä kuukautena. Heille maksettiin kahden vuoden ajan 560€ perustuloa. Tämä oli todella hyvä kokeilu - kannatan sitä, että uusia tapoja kokeillaan ja testaillaan ennen laajempaa käyttöönottoa. Samalla pitää muistaa kokeilun rajoitukset:

  • Kokeiluun valittiin työttömiä, ei muita ryhmiä

  • Kokeilu kesti vain kaksi vuotta ja sen kesto oli etukäteen tiedossa

  • Summa oli kuitenkin aika pieni, eli yksi ihminen ei pysty itseään sillä elättämään

Rajoituksista huolimatta kokeilun lopputulos oli varsin myönteinen: Työllisyys ei laskenut lainkaan ja osallistujien hyvinvointi ja mielenterveys koheni! Juuri tätä me siis tarvitsemme. Perustulon vastustajat ovat vedonneet siihen, että työllisyys ei myöskään kasvanut. Itse tässä kohtaa kuitenkin muistuttaisin, että kokeilu oli loppujen lopuksi aika lyhyt. Ja kun työllisyys ei kuitenkaan laskenut, mutta osallistujien mielenterveys koheni, niin eikö tämä silti ole todella hyvä tulos? Perustulon vastustajien mielestä työttömien mielenterveys ei ilmeisesti ole tärkeä asia. Monella ihmisellä istuu vielä tiukasti asenne siitä, että työttömyyden pitääkin olla kurjaa ja raskasta.

Mitä riskejä on perustulossa

Perustulo ei tietenkään ole täydellinen ratkaisu. Mikään ratkaisu ei ole täydellinen. Omissa tutkimuksissani olen tullut siihen tulokseen, että keskeisiä riskejä on kaksi: 1. Perustulon taso jää liian matalaksi, ja ihmiset kamppailevat äärimmäisen köyhyyden kanssa. 2. Suurempi osuus naisista jää kotiäideiksi ja työelämän ulkopuolelle. Nämä riskit pitää ottaa todesta ja muitakin riskejä kartoittaa kun lähdemme perustuloa toteuttamaan. Ensimmäinen on vältettävissä yksinkertaisella matematiikalla. Toiseen taas sanoisin, että toisaalta perustulo on loistava keino saada ihmiset pidettyä edes osittain työelämässä mukana, kun osa-aikatyö ja keikkatyö ovat kannattavia ja helppoja käytännössä järjestää. Ei siis tarvitse jäädä kokonaan työelämän ulkopuolelle vaikka tahtoisikin hoitaa lapset kotona pitkään!

Kuulostaako liian hyvältä ollakseen totta?

Perustuloa vastustavat sanovat, että järjestelmä on aivan liian kallis. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole, että jaamme nykyistä enemmän rahaa kaikille, keräämättä yhtään lisää. On aivan selvää, että verotusjärjestelmää pitää muuttaa. Itse kannatan mallia missä on lähes tasavero, ehkä yhdellä tai kahdella progressioportaalla. Kun nykyään pienipalkkainen maksaa hyvin vähän tai ei ollenkaan veroja koska työnteko on haluttu pitää houkuttelevana, alkaisi perustulomallissa normaali veronmaksu jo ensimmäisestä tienatusta eurosta. Työnteko olisi silti kannattavaa, sillä mitään tukia ei leikattaisi työsskäynnistä huolimatta.

Perustulon käyttöönotto tulee myös vaatimaan hyvää, portaittaista etenemissuunnitelmaa. Liian nopea kertarysäys laittaisi (vuokra-)asuntomarkkinat kaaokseen ja rytäkässä saattaisi monet jäädä kodittomiksi. Jokaisen askeleen kohdalla on pysähdyttävä miettimään, että onko suunta oikea ja tarvitseeko joku osa vielä hiomista. Perustulomallihan vaatii esimerkiksi sitäkin, että terveydenhuollon asiakasmaksuista ja lääkkeiden omavastuuosuuksista luovutaan, ainakin melkein kokonaan: Muuten tarvitaan yhä tarveharkintaista toimeentulotukea ja se taas estäisi pitkäaikaissairaita ja vammaisia hyötymästä työnteon tuomista mahdollisuuksista elintasonsa nostamiseksi.

Lisälukemista ja linkkivinkkejä:

Kelan sivuilla perustulosta

Piraattitoveri Arimartti Hopiavuorin malli & laskelma

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Pekka Pylkkönen

Mitä jos otetaan se perustulo käyttöön SITTEN kun tuotanto tosiaan on tasolla jossa kukaan ei enää tarvitse mitään lisää? Se tilanne voi tosiaan jossain kaukana tulevaisuudessa olla edessä. Tuskin meidän elinaikanamme kuitenkaan.

Tällä hetkellä parempi ratkaisu olisi ehkä palkata ne jotka eivät löydä markkinoilta töitä tekemään julkiselle sektorille osa-aikaisesti yleishyödyllistä työtä. Tämä ei myöskään maksaisi mitään lisää, mikäli työmäärä sovitettaisiin sosiaaliturvan nykytasoon. Kaikki voittaisivat.

Käyttäjän tuomasheikkila kuva
Tuomas Heikkilä

Risusavotta työttömille olisi hyvä perustulo.

Käyttäjän jarirobson kuva
Jari Robson

Noniin, siinäpäs heitto typerimmästä päästä..

Tässä sulle ajaton viisaus: “Antakaa heille leipää ja pelejä, niin he eivät ikinä kapinoi” -Decimus Ionius Iuvenalis

Pelkästään yhteiskuntajärjestys tarvitsee sen, että ihmiset kykenevät välttämättömään toimentuloon ja saavat tekemistä/merkityksellisen elämän, oli se loppupeleissä kuinka turhaa tahansa.

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen

"alkaisi perustulomallissa normaali veronmaksu jo ensimmäisestä tienatusta eurosta. Työnteko olisi silti kannattavaa, sillä mitään tukia ei leikattaisi työsskäynnistä huolimatta."

Paitsi että perustuloa alettaisiin verottaa (=leikata) pois ensimmäisestä eurosta lähtien.

Käyttäjän saganyren kuva
Saga Nyrén

Tulot nousisivat joka eurolla, toisin kuin nykyisessä järjestelmässä jossa monia päällekkäisiä tukia lähdetään leikkaamaan. Silloin käteenjäävä summa on pienempi töissäkäydessä kuin niitä tekemättä.

Itse olin tässä tilanteessa kun palasin hoitovapaalta töihin viime tammikuussa. Osa-aikaisesti töitä tekevänä palkka lähti hyvin kankeasti nousuun, mutta kun samalla asumistuki ja yksityisen hoidon tuen hoitolisä poistuivat, jäi minulla työssäkäyvänä vähemmän käteen kuin mitä hoitovapaalla (tai työttömänä!) olisi jäänyt. Toimeentulotukea leikataan euro eurolta, eli jokainen tienattu euro (pienen suojaosuuden jälkeen) on euro pois toimeentulotuesta. Työnteko ei siis nosta elintasoa millään tavalla.

Perustulon kanssa, jos oletetaan vaikka kaksiportainen progressio 20% ja 40%, toisi jokainen työeuro 80 senttiä pöytään heti ensimmäisestä eurosta lähtien. Tulot eivät pienenisi työssäkäynnin takia.

Käyttäjän antsu1 kuva
Antero Metso

Perustulon keskeinen ongelma on tarveharkinnan painotuksen laskeminen. Etuna mallissa on se, että ainakaan yhden köyhän ei tarvitsisi enää olla niin usein kateellinen toiselle köyhälle. Tämä hyöty ei kuitenkaan ylitä tarveharkinnan vähenemisestä seuraavia huonoja puolia.

Käyttäjän jarirobson kuva
Jari Robson

Ei ole törmännyt yhteenkään tutkimukseen siitä, että perustulo vähentäisi ihmisen toimeliaisuutta vaan päinvastoin. Tämän lisäksi me kyetään luomaan rakenteellisia kannustimia työn tekemiseen, jos nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän kannustinloukkujen kitkeminen eivät olisikaan jo sellaisenaan riittäviä toimenpiteitä.

En näe muutenkaan tarveharkinnan painotuksen laskemisen olevan ongelma, koska meillä nykyäänkin on työttömiä kymmenkertaisesti työpaikkoihin verrattuna ja teknologisen kehityksen trendit kertova työn tuottavuuden olevan vain kasvussa, mikä kertoo, että samalla tai vähemmällä työmäärällä saamme aina vaan enemmän aikaiseksi. Näin ollen tulevaisuuden kysymys tulee olemaan, miten me jaetaan olemassa olevat työmarkkinat, johon perustulo tarjoaa hyvän perustan, koska tuolloin ihmisen ensisijainen kulutusvoima ei olisi vain riippuvainen mahdollisesta työpaikasta.

Perustulo myös mahdollistaisi jatkossakin täystyöllisyyteen tähtäämisen, mutta tuolloin voidaan jo työpäiviä ja työtunteja lähteä vähentämään, jotta töitä vain riittäisi kaikille.

Suotta siis pelkäät tarveharkinnan vähentymistä.

Käyttäjän saganyren kuva
Saga Nyrén

Millä tavalla tarveharkinnan vähentäminen on huono asia?

Käyttäjän ollimarkkanen kuva
Olli Markkanen

"Meidän on myös hyväksyttävä se, että hoiva-alan töitä ei voida robotisoida"

Nooh, kyllä varmasti osaksi voi ja lisäksi olla robottiavusteista raskaissa jutuissa kuten potilaiden nostelussa.

"1. Perustulon taso jää liian matalaksi, ja ihmiset kamppailevat äärimmäisen köyhyyden kanssa."

Tää ei oo oikee riski mielestäni, koska sen ei ole tarkoitus korvata kaikkea sosiaaliturvaa, vaan jää harkinnanvaraisia kuitenkin. Vaikka perustulo olisi 200e, se olisi parempi kuin nykytilanne, koska kaikki voisivat luottaa että on ainakin _jotakin_ joka kuukausi. Perustulon toki täytyy olla nykyisten pienten tukien kokoinen, kuten perus työkkärirahan, jotta se voi syrjäyttää sen ja vastaavat tuet. Muuten se sama byrokratia säilyy.

"2. Suurempi osuus naisista jää kotiäideiksi ja työelämän ulkopuolelle."

Tämä on mahdollista. Muutenkin perustulo ei nosta esim. yksinhuoltajien kannusteita lähteä töihin kun tuet minkä palkan pitäisi syrjäyttää on aika korkea muutenkin.

"Liian nopea kertarysäys laittaisi (vuokra-)asuntomarkkinat kaaokseen"

Mihin tämä perustuu? Perustulo tuskin tulee syrjäyttämään asumistukea.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset