Opintotuki http://usvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/135767/all Sun, 07 Apr 2019 12:29:56 +0300 fi Opintotuen tulorajat hidastavat hyvinvointia http://miritasaxberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273664-opintotuen-tulorajat-hidastavat-hyvinvointia <p><em>Opintotuen tulorajat pitäisi poistaa, tai tehdä niihin tuntuvat korotukset. Opiskelijoiden toimeentulon parantaminen työnteon kannattavuuden lisäämisen kautta parantaisi työelämään sijoittumista, motivoisi yrittäjyyteen ja lisäisi ostovoimaa.</em></p><p>On väärin katsoa opiskelijoita ainoastaan taloudellisina menoerinä ja investointeina tulevaisuuden talouteen. Opiskelijat ikään katsomatta ovat yhteiskunnan hyvinvointia ja kulttuurillista kehitystä heijastava moottori. Tämä moottori on pieniruokainen, mutta sitä käytetään nyt tyhjäkäynnillä. Usea opiskelija kokee elävänsä köyhyydessä, sillä opintotuki lisineen harvoin riittää edes asumisen kustannuksiin pääkaupunkiseudulla.</p><p>Opintotuen saamisen edellytyksenä on vuotuisten ansiotulojen pieni määrä. Vuosituloraja lasketaan siten, että jokaista tukikuukautta kohti opiskelijalla voi olla määrätty määrä bruttotuloa. Jos opiskelija valitsee olla nostamatta tukea joinakin kuukausina, tuloa saa olla annettua rajaa enemmän, mutta tulojen määrä on aina säännöstelty (ellei tuesta kieltäydy kokonaan). Käytännössä opiskelija elää tukirahalla ja matalapalkkaista osa-aikatyötä tehden, ainoastaan tukirahalla parasta ennen &ndash;hyllyjä koluten, tai luopuen tukiosuudesta ja venyttäen voimavaransa opiskeluun ja kokoaikaiseen työhön.</p><p>Opiskelijoiden on tärkeää saada tukea valtion allokoimasta kassasta eikä työn tekeminen saa olla pakollista, vaan vaihtoehtoja on löydyttävä. Oopiskelijat kuitenkin ovat hukkaan heitetty voimavara, joka voisi kotiuttaa verotuloja yhteiseen pottiin. Opintotuen tulorajojen karsiessa ostovoimaa opiskelijoiden veronmaksukyky jää vähäiseksi. Tulorajat ylittävästä tienaamisesta rangaistaan tuen osittaisella tai kokonaisella takaisinmaksulla, tai sen kokonaan menettämisellä. Sekä ideologisista että taloudellisista syistä opiskelijoiden kannustimia työn tekemiseen tulisi lisätä.</p><p>Opintotuen tulorajat pitäisi poistaa ja mahdollistaa opiskelijoiden oman rahan tienaaminen. Opiskelijoiden asennemuutoksesta ja pullistuvasta lompakosta hyötyisi myös valtion tukeman opiskelija-asuntolan lähikauppa. Työntekoon tuuppaaminen tukee lisäksi parempaa verkottumista ja integroitumista liike-elämään. Opiskelijat valmistuisivat työelämään entistä rivakammin, jos tulevaisuuden näkymät kristallisoituisivat jo opintojen varhaisessa vaiheessa. Väitän että opintotuen tulorajojen remontilla elävöitettäisi suomalainen yrityskulttuuri kertaheitolla.</p><p>Opiskelijat ovat parhaita startup-yrittäjiä ja oppilaitokset uusien yritysten tehtaita. Esimerkiksi Facebook on innovatiivisten nuorten kehittämä. Opintotuen tulorajat eivät saa tappaa luovuutta ja yrittämisen intoa. Työn tekemisen pitäisi aina olla kannattavaa, motivoivaa, eikä siitä saa antaa piiskaa. Jos opintopisteet on suoritettu, on tukien tulorajojen tuijottaminen vain rangaistus. Opiskelijahan on jo maksanut tulostaan verot, pedannut tulevaisuuden työpaikkaa ja varmasti kuluttanut enemmän paremman tulotason tuoman ostovoiman takia.</p><p>Usea liiketoimintasuunnitelma jää toteuttamatta yrittäjyyteen liittyvien riskien vuoksi: opiskelevalle yrittäjälle suurin riski ei ole miinukselle jäävä tulos, vaan tulorajan ylittävä liikevaihto.</p><p>Opiskelijoiden hyvinvointia parantavia tavoitteita seuraavalle hallituskaudelle ovat lisäksi mm. opintotuesta pois leikatun osuuden takaisin palautus ja opiskelijoiden sosiaaliturvan uudelleen arviointi osana kokonaisvaltaista sosiaaliturvan uudistusta. Puolison tulojen ei pidä vaikuttaa asumistukeen. On väärin olettaa, että enää nyky-yhteiskunnassa puolisot vastaisivat toistensa taloudesta.</p><p>&nbsp;</p><p>Muokattu 7.4.2019</p><p>Julkaistu ensimmäisen kerran 25.5.2015</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Opintotuen tulorajat pitäisi poistaa, tai tehdä niihin tuntuvat korotukset. Opiskelijoiden toimeentulon parantaminen työnteon kannattavuuden lisäämisen kautta parantaisi työelämään sijoittumista, motivoisi yrittäjyyteen ja lisäisi ostovoimaa.

On väärin katsoa opiskelijoita ainoastaan taloudellisina menoerinä ja investointeina tulevaisuuden talouteen. Opiskelijat ikään katsomatta ovat yhteiskunnan hyvinvointia ja kulttuurillista kehitystä heijastava moottori. Tämä moottori on pieniruokainen, mutta sitä käytetään nyt tyhjäkäynnillä. Usea opiskelija kokee elävänsä köyhyydessä, sillä opintotuki lisineen harvoin riittää edes asumisen kustannuksiin pääkaupunkiseudulla.

Opintotuen saamisen edellytyksenä on vuotuisten ansiotulojen pieni määrä. Vuosituloraja lasketaan siten, että jokaista tukikuukautta kohti opiskelijalla voi olla määrätty määrä bruttotuloa. Jos opiskelija valitsee olla nostamatta tukea joinakin kuukausina, tuloa saa olla annettua rajaa enemmän, mutta tulojen määrä on aina säännöstelty (ellei tuesta kieltäydy kokonaan). Käytännössä opiskelija elää tukirahalla ja matalapalkkaista osa-aikatyötä tehden, ainoastaan tukirahalla parasta ennen –hyllyjä koluten, tai luopuen tukiosuudesta ja venyttäen voimavaransa opiskeluun ja kokoaikaiseen työhön.

Opiskelijoiden on tärkeää saada tukea valtion allokoimasta kassasta eikä työn tekeminen saa olla pakollista, vaan vaihtoehtoja on löydyttävä. Oopiskelijat kuitenkin ovat hukkaan heitetty voimavara, joka voisi kotiuttaa verotuloja yhteiseen pottiin. Opintotuen tulorajojen karsiessa ostovoimaa opiskelijoiden veronmaksukyky jää vähäiseksi. Tulorajat ylittävästä tienaamisesta rangaistaan tuen osittaisella tai kokonaisella takaisinmaksulla, tai sen kokonaan menettämisellä. Sekä ideologisista että taloudellisista syistä opiskelijoiden kannustimia työn tekemiseen tulisi lisätä.

Opintotuen tulorajat pitäisi poistaa ja mahdollistaa opiskelijoiden oman rahan tienaaminen. Opiskelijoiden asennemuutoksesta ja pullistuvasta lompakosta hyötyisi myös valtion tukeman opiskelija-asuntolan lähikauppa. Työntekoon tuuppaaminen tukee lisäksi parempaa verkottumista ja integroitumista liike-elämään. Opiskelijat valmistuisivat työelämään entistä rivakammin, jos tulevaisuuden näkymät kristallisoituisivat jo opintojen varhaisessa vaiheessa. Väitän että opintotuen tulorajojen remontilla elävöitettäisi suomalainen yrityskulttuuri kertaheitolla.

Opiskelijat ovat parhaita startup-yrittäjiä ja oppilaitokset uusien yritysten tehtaita. Esimerkiksi Facebook on innovatiivisten nuorten kehittämä. Opintotuen tulorajat eivät saa tappaa luovuutta ja yrittämisen intoa. Työn tekemisen pitäisi aina olla kannattavaa, motivoivaa, eikä siitä saa antaa piiskaa. Jos opintopisteet on suoritettu, on tukien tulorajojen tuijottaminen vain rangaistus. Opiskelijahan on jo maksanut tulostaan verot, pedannut tulevaisuuden työpaikkaa ja varmasti kuluttanut enemmän paremman tulotason tuoman ostovoiman takia.

Usea liiketoimintasuunnitelma jää toteuttamatta yrittäjyyteen liittyvien riskien vuoksi: opiskelevalle yrittäjälle suurin riski ei ole miinukselle jäävä tulos, vaan tulorajan ylittävä liikevaihto.

Opiskelijoiden hyvinvointia parantavia tavoitteita seuraavalle hallituskaudelle ovat lisäksi mm. opintotuesta pois leikatun osuuden takaisin palautus ja opiskelijoiden sosiaaliturvan uudelleen arviointi osana kokonaisvaltaista sosiaaliturvan uudistusta. Puolison tulojen ei pidä vaikuttaa asumistukeen. On väärin olettaa, että enää nyky-yhteiskunnassa puolisot vastaisivat toistensa taloudesta.

 

Muokattu 7.4.2019

Julkaistu ensimmäisen kerran 25.5.2015

]]>
0 http://miritasaxberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273664-opintotuen-tulorajat-hidastavat-hyvinvointia#comments 2019 eduskuntavaalit Liike nyt Mirita Saxberg Opintotuki Tulorajat Sun, 07 Apr 2019 09:29:56 +0000 Mirita Saxberg http://miritasaxberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273664-opintotuen-tulorajat-hidastavat-hyvinvointia
Poistetaan opintotuen tuloraja - Loppu turhalle kannustinloukulle! http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273503-poistetaan-opintotuen-tuloraja-loppu-turhalle-kannustinloukulle <p><a href="https://www.youtube.com/watch?v=lbdGjnGcVCQ">www.youtube.com/watch?v=lbdGjnGcVCQ</a><br /><br />Opintotuen tuloraja on jopa suomalaisessa tulonsiirto- ja kyttäysjärjestelmässä outo kummajainen: Siitä on haittaa niin opiskelijoille, yrittäjille, verottajalle kuin koko kansantaloudellekin, mutta silti opiskelijaköyhyydestä huolissaan olevat poliitikot eivät saa tätä kannustinloukkua purettua. Opintotuen tuloraja on yksi niistä monista tavoista, joilla työnteosta on tehty suomalaiselle mahdollisimman luotaantyöntävä vaihtoehto ja häviäjiksi jäävät erityisesti ne pienituloiset opiskelijat, joita juhlapuheissa muka halutaan auttaa.</p><p>Opintotuen tulorajan kanssa kikkailu oli opiskelijan arkipäivää jo 2000-luvun alussa, kun itse vielä opiskelin Oulun ammattikorkeakoulussa. Tein tuolloin henkilöstövuokrauspalvelun kautta kesätöitä kumi- ja kemianteollisuuden yrityksessä. Ylityö- ja tulospalkkioiden kannustamana työviikot venyivät parhaimmillaan yli seitsemäänkymmeneen tuntiin, jolloin tienestit saattoivat lähennellä 4000:tta euroa. Ensimmäisen kovapalkkaisen kesän ilo muuttui aika nopeasti katkeruudeksi, kun tajusi joutuvansa maksamaan useamman kuukauden opintotuen takaisin. Tuntui turhauttavalta, että ahkeruudesta rangaistiin niin kovalla kädellä vaikkei se ollut keneltäkään pois, päinvastoin.</p><p>Seuraavina kesinä olin sitten ajankäytön suhteen viisaampi. Kun työt aloitettiin toukokuussa, niin hanskat lyötiin naulaan pari kuukautta myöhemmin ennen heinäkuun loppua, ettei tulorajat vahingossakaan pauku. Tällä tavalla kukaan ei voittanut: Minä jäin ilman lisätienestejä, kipeästi työvoimaa etsinyt teollisuusyritys jäi ilman työntekijää ja verottaja ilman verojaan. Olisihan sitä voinut painaa pitkiä ja raskaita viikkoja aina syyskuulle asti, ja tietysti koko talven ajan viikonloppuisinkin, mutta opintotuen takaisinperintä olisi leikannut nettohyödyn olemattomaksi. Niinpä oli taloudellisesti kannattavampaa jäädä aikaiselle kesälomalle ja säästää itsensä ylimääräiseltä byrokratialta.</p><p>Järjestelmä pakotti tuolloinkin laskutaitoisen opiskelijan pidättäytymään työnteosta, koska pahimmillaan työntekoon käytetty aika saattoi näkyä nettotulojen tippumisena. Työtä tekemällä käteen siis saattoi lopulta jäädä vähemmän rahaa kuin työstä kieltäytymällä. Tällaisen kannustinloukun ylläpitäminen tuntui järjettömältä silloin ja tuntuu siltä edelleen.<br /><br />Viitisentoista vuotta myöhemmin, vuonna 2019, noin 40 000 suomalaista opiskelijaa joutui joutui Kelan takaisinperintään tehtyään &ldquo;liikaa töitä&rdquo; vuonna 2017. Jokainen voi kuvitella, millaisia ongelmia systeemiin piilotettu reilu vuoden viive voi takaisinmaksun suhteen aiheuttaa. On surullista, mutta silti ymmärrettävää, että tulonmenetyksen ja takautuvan rangaistuksen pelossa moni opiskelija mieluummin kieltäytyy työstä. Kuten jo todettua, tästä on haittaa niin opiskelijoille, yrityksille, kansantaloudelle kuin verottajallekin. Kukaan ei voita järjestelmässä, joka rankaisee työnteosta ja kannustaa työstä kieltäytymiseen.<br /><br />Kuka tahansa ymmärtää tulorajoihin liittyvät kannustinongelmat, mutta silti niiden poistoa on vastustettu mm. vetoamalla opiskelijoiden unohtumisella työelämään ja jäämisellä ikiopiskelijoiksi, jotka eivät koskaan suorita tutkintoaan loppuun. Tämä oli aivan todellinen ongelma vielä vuosituhannen taitteessa, mutta nykyään yliopistolaissa hyväksyttävälle opintoajalle on asetettu takaraja. Toisin sanoen, tulorajojen poistamisella tuskin olisi vaikutusta opintoaikoihin, mutta antaisi opiskelijoille mahdollisuuden tehdä enemmän töitä oman hyvinvointinsa eteen.</p><p>Opintotuen tulorajan säilyttämistä puolletaan myös vetoamalla siihen, että opintotuki on opinnot mahdollistava tulonsiirto, eikä sitä pitäisikään maksaa taloudellisesti hyvin toimeentuleville. Tämä on sinällään ymmärrettävä näkemys, mutta kokonaistaloudellisesti ja kannustivaikutuksiltaan silti perustelematon ratkaisu, kuten Palkansaajien tutkimuslaitoksen raportissa arvioidaan.&nbsp;&nbsp;</p><p>Raportin luvuista käy ilmi, että nykyinen tuloraja heikentää työnteon kannustimia ja lisää tulonsiirtojen tarvetta. Pelkästään tulorajan nostaminen 18 000 euroon nostaisi valtion saamia nettotuloja 5,9 miljoonaa euroa. Ajatelkaa, valtio käyttää joka vuosi vähintään 5,9 miljoonaa euroa järjestelmään, joka tekee työnteosta taloudellisesti kannattamatonta! Toki verotuloja merkittävästi tärkeämpää kuitenkin olisi se, että yhä useampi opiskelija saisi mahdollisuuden parantaa elintasoaan omalla työllään, yritykset saisivat tarvitsemaansa työvoimaa ja taloudellinen toimeliaisuus Suomessa parantuisi.</p><p>Pitää muistaa, että kyse ei ole pelkästään opintojen aikaisista tuloista, vaan työnteolla on pitkä liuta muitakin positiivisia vaikutuksia. Ansioluettelon parantuminen, kokemus työelämästä, työyhteisöstä saadut sosiaaliset kontaktit ja työelämäverkoston kasvaminen parantavat opiskelijoiden elämänlaatua sekä helpottavat työllistymistä myöhemmin työuralla. Nämä ovat monelle työelämään hyppäävälle nuorelle äärimmäisen tärkeitä asioita, vaikka niiden rahallisen arvon laskeminen onkin mahdotonta.</p><p>Olisi myös yhteiskunnallisesti äärimmäisen tärkeää, että järjestelmämme kannustaa ennemmin työntekoon kuin työn välttelemiseen. Millaista mittaamatonta haittaa niin yhteiskunnalle kuin ihmisten ajatusmaailmallekin aiheuttaa kyttäysjärjestelmä, joka palkitsee työn välttelemisestä ja rankaisee työn tekemisestä? On absurdia, että tilanteen on annettu jatkua tällaisena vuosikymmenien ajan, eikä asia ole opiskelijajärjestöjen aktiivisuudesta huolimatta tullut korjatuksi eduskunnassa.</p><p>Opintotuen tulorajan poistaminen tai nostaminen siis hyödyttää niin opiskelijaa, yhteiskuntaa kuin yrityksiäkin. Tämä kaikkia hyödyttävä uudistus, opintotuen tulorajan poistaminen, pitäisikin ajaa välittömästi eduskunnassa läpi. Tavoitteen toteutumiseen voit vaikuttaa tulevissa eduskuntavaaleissa, äänestämällä viisaasti. #terestroika<br /><br />Jos tykkäät puhua politiikkaa, tsekkaa myös nämä kanavat:<br /><a href="https://www.facebook.com/SammallahtiTere/" target="_blank">FACEBOOK</a><br /><a href="http://www.youtube.com/TereSammallahti" target="_blank">YOUTUBE</a><br /><a href="https://twitter.com/TereSammallahti" target="_blank">TWITTER</a><br /><a href="https://www.instagram.com/terestroika/" target="_blank">INSTA (politiikka)</a><br /><a href="https://www.instagram.com/teresammallahti/" target="_blank">INSTA (vapaa-aika)</a></p><p><a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kela-perii-opintotukia-takaisin-40-000-opiskelijalta-tekivat-liikaa-toita/7279714#gs.kck2cIBB">https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kela-perii-opintotukia-takaisin-40-000-opiskelijalta-tekivat-liikaa-toita/7279714#gs.kck2cIBB</a></p><p><a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090558">https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090558</a></p><p><a href="http://www.labour.fi/tutkimusjulkaisut/raportteja/raportteja-37/">http://www.labour.fi/tutkimusjulkaisut/raportteja/raportteja-37/</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> www.youtube.com/watch?v=lbdGjnGcVCQ

Opintotuen tuloraja on jopa suomalaisessa tulonsiirto- ja kyttäysjärjestelmässä outo kummajainen: Siitä on haittaa niin opiskelijoille, yrittäjille, verottajalle kuin koko kansantaloudellekin, mutta silti opiskelijaköyhyydestä huolissaan olevat poliitikot eivät saa tätä kannustinloukkua purettua. Opintotuen tuloraja on yksi niistä monista tavoista, joilla työnteosta on tehty suomalaiselle mahdollisimman luotaantyöntävä vaihtoehto ja häviäjiksi jäävät erityisesti ne pienituloiset opiskelijat, joita juhlapuheissa muka halutaan auttaa.

Opintotuen tulorajan kanssa kikkailu oli opiskelijan arkipäivää jo 2000-luvun alussa, kun itse vielä opiskelin Oulun ammattikorkeakoulussa. Tein tuolloin henkilöstövuokrauspalvelun kautta kesätöitä kumi- ja kemianteollisuuden yrityksessä. Ylityö- ja tulospalkkioiden kannustamana työviikot venyivät parhaimmillaan yli seitsemäänkymmeneen tuntiin, jolloin tienestit saattoivat lähennellä 4000:tta euroa. Ensimmäisen kovapalkkaisen kesän ilo muuttui aika nopeasti katkeruudeksi, kun tajusi joutuvansa maksamaan useamman kuukauden opintotuen takaisin. Tuntui turhauttavalta, että ahkeruudesta rangaistiin niin kovalla kädellä vaikkei se ollut keneltäkään pois, päinvastoin.

Seuraavina kesinä olin sitten ajankäytön suhteen viisaampi. Kun työt aloitettiin toukokuussa, niin hanskat lyötiin naulaan pari kuukautta myöhemmin ennen heinäkuun loppua, ettei tulorajat vahingossakaan pauku. Tällä tavalla kukaan ei voittanut: Minä jäin ilman lisätienestejä, kipeästi työvoimaa etsinyt teollisuusyritys jäi ilman työntekijää ja verottaja ilman verojaan. Olisihan sitä voinut painaa pitkiä ja raskaita viikkoja aina syyskuulle asti, ja tietysti koko talven ajan viikonloppuisinkin, mutta opintotuen takaisinperintä olisi leikannut nettohyödyn olemattomaksi. Niinpä oli taloudellisesti kannattavampaa jäädä aikaiselle kesälomalle ja säästää itsensä ylimääräiseltä byrokratialta.

Järjestelmä pakotti tuolloinkin laskutaitoisen opiskelijan pidättäytymään työnteosta, koska pahimmillaan työntekoon käytetty aika saattoi näkyä nettotulojen tippumisena. Työtä tekemällä käteen siis saattoi lopulta jäädä vähemmän rahaa kuin työstä kieltäytymällä. Tällaisen kannustinloukun ylläpitäminen tuntui järjettömältä silloin ja tuntuu siltä edelleen.

Viitisentoista vuotta myöhemmin, vuonna 2019, noin 40 000 suomalaista opiskelijaa joutui joutui Kelan takaisinperintään tehtyään “liikaa töitä” vuonna 2017. Jokainen voi kuvitella, millaisia ongelmia systeemiin piilotettu reilu vuoden viive voi takaisinmaksun suhteen aiheuttaa. On surullista, mutta silti ymmärrettävää, että tulonmenetyksen ja takautuvan rangaistuksen pelossa moni opiskelija mieluummin kieltäytyy työstä. Kuten jo todettua, tästä on haittaa niin opiskelijoille, yrityksille, kansantaloudelle kuin verottajallekin. Kukaan ei voita järjestelmässä, joka rankaisee työnteosta ja kannustaa työstä kieltäytymiseen.

Kuka tahansa ymmärtää tulorajoihin liittyvät kannustinongelmat, mutta silti niiden poistoa on vastustettu mm. vetoamalla opiskelijoiden unohtumisella työelämään ja jäämisellä ikiopiskelijoiksi, jotka eivät koskaan suorita tutkintoaan loppuun. Tämä oli aivan todellinen ongelma vielä vuosituhannen taitteessa, mutta nykyään yliopistolaissa hyväksyttävälle opintoajalle on asetettu takaraja. Toisin sanoen, tulorajojen poistamisella tuskin olisi vaikutusta opintoaikoihin, mutta antaisi opiskelijoille mahdollisuuden tehdä enemmän töitä oman hyvinvointinsa eteen.

Opintotuen tulorajan säilyttämistä puolletaan myös vetoamalla siihen, että opintotuki on opinnot mahdollistava tulonsiirto, eikä sitä pitäisikään maksaa taloudellisesti hyvin toimeentuleville. Tämä on sinällään ymmärrettävä näkemys, mutta kokonaistaloudellisesti ja kannustivaikutuksiltaan silti perustelematon ratkaisu, kuten Palkansaajien tutkimuslaitoksen raportissa arvioidaan.  

Raportin luvuista käy ilmi, että nykyinen tuloraja heikentää työnteon kannustimia ja lisää tulonsiirtojen tarvetta. Pelkästään tulorajan nostaminen 18 000 euroon nostaisi valtion saamia nettotuloja 5,9 miljoonaa euroa. Ajatelkaa, valtio käyttää joka vuosi vähintään 5,9 miljoonaa euroa järjestelmään, joka tekee työnteosta taloudellisesti kannattamatonta! Toki verotuloja merkittävästi tärkeämpää kuitenkin olisi se, että yhä useampi opiskelija saisi mahdollisuuden parantaa elintasoaan omalla työllään, yritykset saisivat tarvitsemaansa työvoimaa ja taloudellinen toimeliaisuus Suomessa parantuisi.

Pitää muistaa, että kyse ei ole pelkästään opintojen aikaisista tuloista, vaan työnteolla on pitkä liuta muitakin positiivisia vaikutuksia. Ansioluettelon parantuminen, kokemus työelämästä, työyhteisöstä saadut sosiaaliset kontaktit ja työelämäverkoston kasvaminen parantavat opiskelijoiden elämänlaatua sekä helpottavat työllistymistä myöhemmin työuralla. Nämä ovat monelle työelämään hyppäävälle nuorelle äärimmäisen tärkeitä asioita, vaikka niiden rahallisen arvon laskeminen onkin mahdotonta.

Olisi myös yhteiskunnallisesti äärimmäisen tärkeää, että järjestelmämme kannustaa ennemmin työntekoon kuin työn välttelemiseen. Millaista mittaamatonta haittaa niin yhteiskunnalle kuin ihmisten ajatusmaailmallekin aiheuttaa kyttäysjärjestelmä, joka palkitsee työn välttelemisestä ja rankaisee työn tekemisestä? On absurdia, että tilanteen on annettu jatkua tällaisena vuosikymmenien ajan, eikä asia ole opiskelijajärjestöjen aktiivisuudesta huolimatta tullut korjatuksi eduskunnassa.

Opintotuen tulorajan poistaminen tai nostaminen siis hyödyttää niin opiskelijaa, yhteiskuntaa kuin yrityksiäkin. Tämä kaikkia hyödyttävä uudistus, opintotuen tulorajan poistaminen, pitäisikin ajaa välittömästi eduskunnassa läpi. Tavoitteen toteutumiseen voit vaikuttaa tulevissa eduskuntavaaleissa, äänestämällä viisaasti. #terestroika

Jos tykkäät puhua politiikkaa, tsekkaa myös nämä kanavat:
FACEBOOK
YOUTUBE
TWITTER
INSTA (politiikka)
INSTA (vapaa-aika)

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kela-perii-opintotukia-takaisin-40-000-opiskelijalta-tekivat-liikaa-toita/7279714#gs.kck2cIBB

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090558

http://www.labour.fi/tutkimusjulkaisut/raportteja/raportteja-37/

]]>
4 http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273503-poistetaan-opintotuen-tuloraja-loppu-turhalle-kannustinloukulle#comments Opintotuki Opiskelijat Tuloraja Työ Verotus Fri, 05 Apr 2019 08:47:04 +0000 Tere Sammallahti http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273503-poistetaan-opintotuen-tuloraja-loppu-turhalle-kannustinloukulle
Opiskelijoilta tulorajat pois! http://saratuisku.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272485-opiskelijoilta-tulorajat-pois <p>On jälleen aika, kun useat opiskelijat tai vastavalmistuneet tekevät suunnitelmaa maksaakseen 7,5 prosentin korolla varustettua opintotukea takaisin Kelalle, mikäli tulorajojen ylitys on jäänyt huomiotta eikä tukea ole palautettu aiemmin. Toisaalla taas moni odottaa viimeisiä varmistettuja verotietoja, jotta voi vapaaehtoisesti maksaa takaisin ne tuet, jotka ylittävät tulorajat. Näiden opiskelijoiden tai vasta valmistuneiden joukossa on monia, jotka ovat suorittaneet ajallaan opintonsa, mutta samalla ahkeroineet ja kerryttäneet veronmaksajina työkokemustaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Nykyään jalan saaminen oven rakoon työelämässä voi olla hyvin hankalaa, ja valmistumisen jälkeisen työllistymisen takaamiseksi on erittäin tärkeää, että opiskelija on voinut opetella työelämätaitoja ja saada kokemusta mahdollisesti jo omalta alaltaan ennen valmistumistaan. Kaikki työkokemus on aina hyväksi, puhumattakaan siitä, että pelkän opintotuen turvin on mahdotonta elää yksin tai kaksin, saati perheellisenä.</p><p>&nbsp;</p><p>Opintotukea nostavan opiskelijan ensisijainen tehtävä on luonnollisesti opiskelu. Tätä varmistamaan on luotu vaatimuksia muun muassa siihen, kuinka paljon opintopisteitä on vuodessa suoritettava, jotta opintotukea saa. Paitsi että meillä on jo vaatimus opintotuen saamiseen, meillä on lisäksi rokote siihen, jos opiskelija on ahkera ja vaadittujen opintopisteiden ohella kartuttaa työkokemustaan ja valtiomme verovaroja.</p><p>&nbsp;</p><p>Opiskelijalta vie turhaa energiaa keskittyä laskemaan tarkalleen kuinka paljon hän voi tienata, kun hänen pitäisi keskittyä opiskelemaan ja omaan työhönsä parhaan suorituksen takaamiseksi. Mielestäni opiskelijaa ei tule rangaista ahkeruudesta, eikä näin ollen tulorajoille opintopistevaatimusten lisäksi ole tarvetta. Kun tulorajat poistetaan, jää myös paljon turhaa perintää ja niihin tarpeellisia oikaisuvaatimuksia tekemättä, jolloin sekä opiskelijan että Kelan aikaa säästyy.</p><p>&nbsp;</p><p>On hienoa, että tulorajojen nostosta keskustellaan ja takaisinperinnän veroprosenttia on laskettu viime vuosien aikana. Nyt on kuitenkin aika varmistaa, ettemme rokota ahkeria opiskelijoitamme ja poistaa tulorajat kokonaan. Tätä asiaa on jo vuosien ajan vatvottu, joten eiköhän laiteta sille piste!</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> On jälleen aika, kun useat opiskelijat tai vastavalmistuneet tekevät suunnitelmaa maksaakseen 7,5 prosentin korolla varustettua opintotukea takaisin Kelalle, mikäli tulorajojen ylitys on jäänyt huomiotta eikä tukea ole palautettu aiemmin. Toisaalla taas moni odottaa viimeisiä varmistettuja verotietoja, jotta voi vapaaehtoisesti maksaa takaisin ne tuet, jotka ylittävät tulorajat. Näiden opiskelijoiden tai vasta valmistuneiden joukossa on monia, jotka ovat suorittaneet ajallaan opintonsa, mutta samalla ahkeroineet ja kerryttäneet veronmaksajina työkokemustaan.

 

Nykyään jalan saaminen oven rakoon työelämässä voi olla hyvin hankalaa, ja valmistumisen jälkeisen työllistymisen takaamiseksi on erittäin tärkeää, että opiskelija on voinut opetella työelämätaitoja ja saada kokemusta mahdollisesti jo omalta alaltaan ennen valmistumistaan. Kaikki työkokemus on aina hyväksi, puhumattakaan siitä, että pelkän opintotuen turvin on mahdotonta elää yksin tai kaksin, saati perheellisenä.

 

Opintotukea nostavan opiskelijan ensisijainen tehtävä on luonnollisesti opiskelu. Tätä varmistamaan on luotu vaatimuksia muun muassa siihen, kuinka paljon opintopisteitä on vuodessa suoritettava, jotta opintotukea saa. Paitsi että meillä on jo vaatimus opintotuen saamiseen, meillä on lisäksi rokote siihen, jos opiskelija on ahkera ja vaadittujen opintopisteiden ohella kartuttaa työkokemustaan ja valtiomme verovaroja.

 

Opiskelijalta vie turhaa energiaa keskittyä laskemaan tarkalleen kuinka paljon hän voi tienata, kun hänen pitäisi keskittyä opiskelemaan ja omaan työhönsä parhaan suorituksen takaamiseksi. Mielestäni opiskelijaa ei tule rangaista ahkeruudesta, eikä näin ollen tulorajoille opintopistevaatimusten lisäksi ole tarvetta. Kun tulorajat poistetaan, jää myös paljon turhaa perintää ja niihin tarpeellisia oikaisuvaatimuksia tekemättä, jolloin sekä opiskelijan että Kelan aikaa säästyy.

 

On hienoa, että tulorajojen nostosta keskustellaan ja takaisinperinnän veroprosenttia on laskettu viime vuosien aikana. Nyt on kuitenkin aika varmistaa, ettemme rokota ahkeria opiskelijoitamme ja poistaa tulorajat kokonaan. Tätä asiaa on jo vuosien ajan vatvottu, joten eiköhän laiteta sille piste!

 

]]>
0 http://saratuisku.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272485-opiskelijoilta-tulorajat-pois#comments 2019 eduskuntavaalit Opintotuki Opiskelija Opiskelu Sun, 24 Mar 2019 21:20:14 +0000 Sara Tuisku http://saratuisku.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272485-opiskelijoilta-tulorajat-pois
Opintotuen tulorajoja nostettava http://sampoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267816-opintotuen-tulorajoja-nostettava <p>Tänään minulle luovutettiin Palkansaajien tutkimuslaitoksen tekemä <a href="https://www.aamulehti.fi/a/201409054">selvitys opintotuen tulorajoista</a>. Käynnistin opintotuesta vastaavana ministerinä selvityksen, koska halusin saada tulevan päätöksenteon tueksi tietoa opintotuen tulorajojen poistamisen tai korottamisen vaikutuksista.</p><p>Selvityksen pääviesti on, että opintotuen tulorajat aiheuttavat opiskelijoille merkittäviä tulojen menetyksiä ja tilanteen muuttamiseksi niitä tulisi nostaa nykyisistä huomattavasti. Jos nykyisiä tulorajoja nostettaisiin 50 prosenttia (opiskelijan vuosituloraja olisi 18 000 euroa nykyisen noin 12 000 euron sijaan), päästäisiin laajasti ottaen eroon haitallisista vaikutuksista kuten mahdollisten lisätulojen menetyksistä. Vain harva opiskelija ansaitsisi tätä tulorajaa enempää tuloja.</p><p>Uutispommi on, että tämä ei maksaisi yhteiskunnalle mitään. Ehdotettu vaihtoehto lisäisi valtion verotuloja arviolta 5,9 miljoonaa euroa vuodessa ja opiskelijoiden keskimääräiset tulot kasvaisivat noin 600 euroa vuodessa.</p><p>Tämän uuden tutkimustiedon perusteella olisin itse valmis nostamaan opintotuen tulorajoja huomattavasti tai luopumaan niistä kokonaan. Työnteosta pitää palkita, ei rangaista. Työntekoon ja yrittäjyyteen tulee kannustaa aivan erityisesti nuorena, koska varhain hankittu työkokemus tukee työllistymistä läpi tulevan uran. Selvitysten mukaan kohtuullinen työssäkäynti ei ole haitaksi myöskään opintojen etenemiselle.</p><p>Opiskelijoiden tulee saada työkokemusta jo opintojen ohella, koska sillä on vaikutusta valmistumisen jälkeiseen työuraan. Tulorajojen korottaminen on selvityksen perusteella erittäin kannattava investointi, jolla parannetaan opiskeluajan toimeentuloa ja edistetään työllistymistä myös pidemmällä tähtäimellä. Kaikki voittaisivat: sekä opiskelijat että yhteiskunta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tänään minulle luovutettiin Palkansaajien tutkimuslaitoksen tekemä selvitys opintotuen tulorajoista. Käynnistin opintotuesta vastaavana ministerinä selvityksen, koska halusin saada tulevan päätöksenteon tueksi tietoa opintotuen tulorajojen poistamisen tai korottamisen vaikutuksista.

Selvityksen pääviesti on, että opintotuen tulorajat aiheuttavat opiskelijoille merkittäviä tulojen menetyksiä ja tilanteen muuttamiseksi niitä tulisi nostaa nykyisistä huomattavasti. Jos nykyisiä tulorajoja nostettaisiin 50 prosenttia (opiskelijan vuosituloraja olisi 18 000 euroa nykyisen noin 12 000 euron sijaan), päästäisiin laajasti ottaen eroon haitallisista vaikutuksista kuten mahdollisten lisätulojen menetyksistä. Vain harva opiskelija ansaitsisi tätä tulorajaa enempää tuloja.

Uutispommi on, että tämä ei maksaisi yhteiskunnalle mitään. Ehdotettu vaihtoehto lisäisi valtion verotuloja arviolta 5,9 miljoonaa euroa vuodessa ja opiskelijoiden keskimääräiset tulot kasvaisivat noin 600 euroa vuodessa.

Tämän uuden tutkimustiedon perusteella olisin itse valmis nostamaan opintotuen tulorajoja huomattavasti tai luopumaan niistä kokonaan. Työnteosta pitää palkita, ei rangaista. Työntekoon ja yrittäjyyteen tulee kannustaa aivan erityisesti nuorena, koska varhain hankittu työkokemus tukee työllistymistä läpi tulevan uran. Selvitysten mukaan kohtuullinen työssäkäynti ei ole haitaksi myöskään opintojen etenemiselle.

Opiskelijoiden tulee saada työkokemusta jo opintojen ohella, koska sillä on vaikutusta valmistumisen jälkeiseen työuraan. Tulorajojen korottaminen on selvityksen perusteella erittäin kannattava investointi, jolla parannetaan opiskeluajan toimeentuloa ja edistetään työllistymistä myös pidemmällä tähtäimellä. Kaikki voittaisivat: sekä opiskelijat että yhteiskunta.

]]>
7 http://sampoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267816-opintotuen-tulorajoja-nostettava#comments Opintotuki Tulorajat Thu, 17 Jan 2019 10:38:17 +0000 Sampo Terho http://sampoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267816-opintotuen-tulorajoja-nostettava
Kahden kerroksen opiskelijoita http://jyrkikasvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266949-kahden-kerroksen-opiskelijoita <p><strong>Kun minä ja muut setämiehet ja tätinaiset opiskelimme, opintotukijärjestelmä oli antelias. Opintorahalla oli ostovoimaa, ja opintolainan hoiti inflaatio. Lisäksi talous pyöri ylikierroksilla, ja opiskelijoille oli töitä tarjolla vähän liikaakin. Monella jäivät opinnot kesken, kun työtarjoukset veivät mennessään.</strong></p><p>Ei ihme, että luokkaretkeily oli 80-luvulla yleistä. Moni kouluttamattomien vanhempien lukuhaluinen lapsi löysi tiensä yliopistoon.</p><p>Nykymaailma on kuitenkin toisenlainen, minkä me setämiehet ja &ndash;naiset olemme unohtaneet. Opintotuen painopiste on siirretty opintorahasta opintolainaan, joka on nykymaailmassa harvinaisen huono riskisijoitus. Toisin kuin meidän aikaamme, inflaatio on lähes nollassa, lainan joutuu oikeasti maksamaan. Ja mikä pahinta, tutkinto ei enää takaa hyväpalkkaista työtä, jolla opintolainan voisi maksaa helposti takaisin. Opintolainan tuotto ja riski eivät enää kohtaa!</p><p>Opintotukimuutokset ovat jakaneet opiskelijat kahteen kastiin sen mukaan, tukevatko vanhemmat heidän opintojaan rahallisesti vai eivät. Omillaan elävien opiskelijoiden on suoritettava kurssinsa ajoissa, tai opintotuki loppuu. Vaihtoehtona on unohtaa opintotuki, mennä töihin ja yrittää opiskella töiden lomassa.</p><p>Sen sijaan vanhempien tukemana opiskelevalla on paljon paremmat mahdollisuudet harrastaa, etsiä itseään, sekoilla ihmissuhteissa, sairastua, osallistua opiskelijapolitiikkaan, &hellip; elää perinteistä opiskelijaelämää. Niin ja opiskella ilman paineita.</p><p>Toinen todennäköisesti valmistuu pari vuotta nopeammin kuin toinen. Mutta kumpi on parempi tuote työmarkkinoilla? Ja kumpi aloittaa työuransa valmiiksi velkaisena?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kun minä ja muut setämiehet ja tätinaiset opiskelimme, opintotukijärjestelmä oli antelias. Opintorahalla oli ostovoimaa, ja opintolainan hoiti inflaatio. Lisäksi talous pyöri ylikierroksilla, ja opiskelijoille oli töitä tarjolla vähän liikaakin. Monella jäivät opinnot kesken, kun työtarjoukset veivät mennessään.

Ei ihme, että luokkaretkeily oli 80-luvulla yleistä. Moni kouluttamattomien vanhempien lukuhaluinen lapsi löysi tiensä yliopistoon.

Nykymaailma on kuitenkin toisenlainen, minkä me setämiehet ja –naiset olemme unohtaneet. Opintotuen painopiste on siirretty opintorahasta opintolainaan, joka on nykymaailmassa harvinaisen huono riskisijoitus. Toisin kuin meidän aikaamme, inflaatio on lähes nollassa, lainan joutuu oikeasti maksamaan. Ja mikä pahinta, tutkinto ei enää takaa hyväpalkkaista työtä, jolla opintolainan voisi maksaa helposti takaisin. Opintolainan tuotto ja riski eivät enää kohtaa!

Opintotukimuutokset ovat jakaneet opiskelijat kahteen kastiin sen mukaan, tukevatko vanhemmat heidän opintojaan rahallisesti vai eivät. Omillaan elävien opiskelijoiden on suoritettava kurssinsa ajoissa, tai opintotuki loppuu. Vaihtoehtona on unohtaa opintotuki, mennä töihin ja yrittää opiskella töiden lomassa.

Sen sijaan vanhempien tukemana opiskelevalla on paljon paremmat mahdollisuudet harrastaa, etsiä itseään, sekoilla ihmissuhteissa, sairastua, osallistua opiskelijapolitiikkaan, … elää perinteistä opiskelijaelämää. Niin ja opiskella ilman paineita.

Toinen todennäköisesti valmistuu pari vuotta nopeammin kuin toinen. Mutta kumpi on parempi tuote työmarkkinoilla? Ja kumpi aloittaa työuransa valmiiksi velkaisena?

]]>
27 http://jyrkikasvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266949-kahden-kerroksen-opiskelijoita#comments Kotimaa Opintotuki Sat, 05 Jan 2019 12:32:02 +0000 Jyrki Kasvi http://jyrkikasvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266949-kahden-kerroksen-opiskelijoita
Yritystukia vai koulutettu väestö? http://saganyren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263725-yritystukia-vai-koulutettu-vaesto <p><em>Suomi jakaa yritystukia laskentatavasta riippuen 4-9 miljardia euroa joka vuosi.</em></p><p><em>Suurin osa yritystuista on hyödyttömiä.</em></p><p>Media toistelee näitä otsikoita säännöllisesti, mutta mikään ei muutu. Jostain syystä hallitukset peräjälkeen ovat katsoneet tarpeelliseksi jakaa rahaa ja verohelpotuksia voittoa tuottaville yrityksille. Nämä tuet ovat massiivisia tulonsiirtoja rikkaille: Osinkotuloista nauttivat yleensä eniten kaikista suurituloisimmat.</p><p>Tiesitkö, että verorahojamme käytetään lihan ja maidon markkinointiin - siis samalla kun puhumme eläinperäisen ravinnon merkityksestä ilmastonmuutoksessa?</p><p>Tai että maksamme kymmeniä miljoonia euroja vuodessa tukia UPM:lle, joka vuonna 2017 teki miljardin euron tuloksen? Top 15 lista tukien saajista (linkki) ei näytä kovin järkevältä, kun mietitään ilmastonmuutosta - miksi tuemme voitollisia mutta ympäristölle haitallisia aloja järisyttävän suurilla summilla?</p><p>Samalla hallitus on leikannut ennätysvauhtia koulutuksesta, etenkin yliopistoilta ja ammatillisesta koulutuksesta. Kun samalla kärsimme työvoimapulasta, pitäisi jo elinkeinoelämän johtajienkin ymmärtää, että nyt on prioriteetit väärässä järjestyksessä. On kaikkien etu, että yhteiskunta hoitaa oman tehtävänsä ja yritykset omansa. Voitolliset suuryritykset eivät tarvitse veroeurojamme.</p><p>Yritykset luovat lisäarvoa toiminnallaan ja mahdollistavat siten yhteiskunnan tuottamien palveluiden tarjoamisen. Yhteiskunnan tulisi osaltaan keskittyä seuraaviin seikkoihin:</p><p>&nbsp;</p><ol><li><p>Kasvatetaan ja koulutetaan hyviä ja toimintakykyisiä kansalaisia</p></li><li><p>Poistetaan turhia esteitä yritystoiminnalta</p></li><li><p>Suojellaan yhteistä omaisuutta, jotta yhteiskunnalla on myös tulevaisuus</p></li><li><p>Ylläpidetään vakaata, toimivaa ja turvallista yhteiskuntaa</p></li><li><p>Pidetään huolta omiemme edusta kansainvälisiä kauppasopimuksia neuvoteltaessa</p></li></ol><p>&nbsp;</p><p>Suurin osa yritystuista ovat ristiriidassa näiden viiden kohdan kanssa:</p><p>&nbsp;</p><ol><li><p>Rahan lappaaminen yrityksille on pois siitä, mitä voimme jakaa kouluille. Lopputuloksena olemme siinä tilanteessa, että nuoret eivät saa tarvitsemaan ohjausta ja koulutusta, eivätkä yritykset löydä hyviä työntekijöitä.</p></li><li><p>Yritystukiviidakko suosii joitakin yrityksiä ja luo siten epäreiluja kilpailutilanteita.</p></li><li><p>Monet tuista kohdistuvat ympäristölle haitallisiin toimintoihin.</p></li><li><p>Kun säästämme mielenterveyspalveluista, ennaltaehkäisevästä lastensuojelusta, maahanmuuttajien kotouttamisesta ja vaikkapa poliisityöstä, on lopputuloksena huonosti voiva yhteiskunta ja veroasteen nousu: Tämä hidastaa talouden kasvua ja pitkällä tähtäimellä heikentää omaisuuden suojaa ja yhteiskunnallista vakautta.</p></li><li><p>Kansainvälinen kauppa on yksinkertaisempaa ja kaikille osapuolille läpinäkyvämpää ilman kansallisia verotukia - meidän tulisi tässä näyttää tietä.</p></li></ol><p>&nbsp;</p><p>Laitetaan nämä miljardit sinne minne ne kuuluvat. Verovaroilla kuuluu rakentaa meille hyvää ja turvallista yhteiskuntaa. Se on paitsi meidän yksilöiden etu, niin myös yritysten etu. Kun karttaa vähän katsoo, niin parhaiten pärjäävät ne maat joissa on panostettu väestön koulutukseen ja yhteiskunnalliseen vakauteen.</p><p>Niin, mites se koulutus? Nykyinen hallitus on leikannut ammatillisesta koulutuksesta 190 miljoonaa euroa. Korkeakouluilta 75 miljoonaa euroa. Opintotuki on kokenut ennenäkemättömän kovia: Vuonna 2014 se sidottiin vihdoin indeksiin. Samalla tukikuukausien määrää laskettiin, mutta kuukausittaista summaa nostettiin, edellisen hallituksen toimesta. Nykyinen hallitus laski summaa ja leikkasi muutaman tukikuukauden lisää. Aika fiksusti toimittu, välillä leikittiin että nostetaan sitä, mutta tempun tarkoituksena taisikin vain olla vetästä kokonaissummaa alas!</p><p>Itseäni huolestuttaa eniten sosiaalisen liikkuvuuden väheneminen ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten miesten unohtaminen. Mikäli tässä kuitenkin tahtoo ajatella puhtaasti yritysten etuja, niin tälläkin hetkellä meillä on jäätävä työvoima- ja osaamispula monella alalla vaikka meillä on myös paljon työttömiä.</p><p>&nbsp;</p><p>Lisää lukemista / lähteitä:</p><p><a href="https://www.ksml.fi/kotimaa/Näin-hallitus-leikkaa-korkeakouluilta-–-katso-lista/856407">Korkeakoulujen leikkaukset</a></p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-9509071">Ammattikoulujen leikkaukset</a></p><p><a href="https://www.aamulehti.fi/kotimaa/somearsytymys-nousi-kun-hallitus-pienensi-opintotukea-86-euroa-kuukaudessa-24140880">Opintotukileikkaukset</a></p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10049067">Analyysi miksi tukia ei leikata</a></p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10095106">Suurimmat tuensaajat</a></p><p><a href="https://www.upm.fi/sijoittajat/osake/osinko/Pages/default.aspx">UPMn tuloksesta ja osingoista</a></p> Suomi jakaa yritystukia laskentatavasta riippuen 4-9 miljardia euroa joka vuosi.

Suurin osa yritystuista on hyödyttömiä.

Media toistelee näitä otsikoita säännöllisesti, mutta mikään ei muutu. Jostain syystä hallitukset peräjälkeen ovat katsoneet tarpeelliseksi jakaa rahaa ja verohelpotuksia voittoa tuottaville yrityksille. Nämä tuet ovat massiivisia tulonsiirtoja rikkaille: Osinkotuloista nauttivat yleensä eniten kaikista suurituloisimmat.

Tiesitkö, että verorahojamme käytetään lihan ja maidon markkinointiin - siis samalla kun puhumme eläinperäisen ravinnon merkityksestä ilmastonmuutoksessa?

Tai että maksamme kymmeniä miljoonia euroja vuodessa tukia UPM:lle, joka vuonna 2017 teki miljardin euron tuloksen? Top 15 lista tukien saajista (linkki) ei näytä kovin järkevältä, kun mietitään ilmastonmuutosta - miksi tuemme voitollisia mutta ympäristölle haitallisia aloja järisyttävän suurilla summilla?

Samalla hallitus on leikannut ennätysvauhtia koulutuksesta, etenkin yliopistoilta ja ammatillisesta koulutuksesta. Kun samalla kärsimme työvoimapulasta, pitäisi jo elinkeinoelämän johtajienkin ymmärtää, että nyt on prioriteetit väärässä järjestyksessä. On kaikkien etu, että yhteiskunta hoitaa oman tehtävänsä ja yritykset omansa. Voitolliset suuryritykset eivät tarvitse veroeurojamme.

Yritykset luovat lisäarvoa toiminnallaan ja mahdollistavat siten yhteiskunnan tuottamien palveluiden tarjoamisen. Yhteiskunnan tulisi osaltaan keskittyä seuraaviin seikkoihin:

 

  1. Kasvatetaan ja koulutetaan hyviä ja toimintakykyisiä kansalaisia

  2. Poistetaan turhia esteitä yritystoiminnalta

  3. Suojellaan yhteistä omaisuutta, jotta yhteiskunnalla on myös tulevaisuus

  4. Ylläpidetään vakaata, toimivaa ja turvallista yhteiskuntaa

  5. Pidetään huolta omiemme edusta kansainvälisiä kauppasopimuksia neuvoteltaessa

 

Suurin osa yritystuista ovat ristiriidassa näiden viiden kohdan kanssa:

 

  1. Rahan lappaaminen yrityksille on pois siitä, mitä voimme jakaa kouluille. Lopputuloksena olemme siinä tilanteessa, että nuoret eivät saa tarvitsemaan ohjausta ja koulutusta, eivätkä yritykset löydä hyviä työntekijöitä.

  2. Yritystukiviidakko suosii joitakin yrityksiä ja luo siten epäreiluja kilpailutilanteita.

  3. Monet tuista kohdistuvat ympäristölle haitallisiin toimintoihin.

  4. Kun säästämme mielenterveyspalveluista, ennaltaehkäisevästä lastensuojelusta, maahanmuuttajien kotouttamisesta ja vaikkapa poliisityöstä, on lopputuloksena huonosti voiva yhteiskunta ja veroasteen nousu: Tämä hidastaa talouden kasvua ja pitkällä tähtäimellä heikentää omaisuuden suojaa ja yhteiskunnallista vakautta.

  5. Kansainvälinen kauppa on yksinkertaisempaa ja kaikille osapuolille läpinäkyvämpää ilman kansallisia verotukia - meidän tulisi tässä näyttää tietä.

 

Laitetaan nämä miljardit sinne minne ne kuuluvat. Verovaroilla kuuluu rakentaa meille hyvää ja turvallista yhteiskuntaa. Se on paitsi meidän yksilöiden etu, niin myös yritysten etu. Kun karttaa vähän katsoo, niin parhaiten pärjäävät ne maat joissa on panostettu väestön koulutukseen ja yhteiskunnalliseen vakauteen.

Niin, mites se koulutus? Nykyinen hallitus on leikannut ammatillisesta koulutuksesta 190 miljoonaa euroa. Korkeakouluilta 75 miljoonaa euroa. Opintotuki on kokenut ennenäkemättömän kovia: Vuonna 2014 se sidottiin vihdoin indeksiin. Samalla tukikuukausien määrää laskettiin, mutta kuukausittaista summaa nostettiin, edellisen hallituksen toimesta. Nykyinen hallitus laski summaa ja leikkasi muutaman tukikuukauden lisää. Aika fiksusti toimittu, välillä leikittiin että nostetaan sitä, mutta tempun tarkoituksena taisikin vain olla vetästä kokonaissummaa alas!

Itseäni huolestuttaa eniten sosiaalisen liikkuvuuden väheneminen ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten miesten unohtaminen. Mikäli tässä kuitenkin tahtoo ajatella puhtaasti yritysten etuja, niin tälläkin hetkellä meillä on jäätävä työvoima- ja osaamispula monella alalla vaikka meillä on myös paljon työttömiä.

 

Lisää lukemista / lähteitä:

Korkeakoulujen leikkaukset

Ammattikoulujen leikkaukset

Opintotukileikkaukset

Analyysi miksi tukia ei leikata

Suurimmat tuensaajat

UPMn tuloksesta ja osingoista

]]>
49 http://saganyren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263725-yritystukia-vai-koulutettu-vaesto#comments Kotimaa Ammattikoulu Koulutusleikkaukset Opintotuki Yritystuet Mon, 05 Nov 2018 21:26:55 +0000 Saga Nyrén http://saganyren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263725-yritystukia-vai-koulutettu-vaesto
Toimeentulotukea myös opiskeleville maahanmuuttajille http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259002-toimeentulotukea-myos-opiskeleville-maahanmuuttajille <p><em>&quot;Mahdollisen lainantakauksen myöntää joka tapauksessa Kela ja itse lainan pankki. Jos lainaa ei heru, on opiskelijan mahdollista saada myös toimeentulotukea.&quot;</em> Kertoi mm. YLEn radiouutiset tänään. Enemmänkin tietoa asiasta löytyy <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10332814">YLEn nettisivulta</a>.</p><p>Aikuisen maahanmuuttajaopiskelijan on siis mahdollista saada opiskeluihinsa opintotukea, kuten suomalaisenkin. Lisäksi molemmilla ryhmillä on toinenkin mahdollisuus:<em> &quot;Jos maahanmuuttaja on kotouttamistoimenpiteiden, kuten esimerkiksi kielikurssien päättyessä ehtinyt täyttää 25 vuotta, on hänellä mahdollisuus opiskella omaehtoisia opintoja työmarkkinatuella.&quot;</em></p><p>Uutisen perusteella voisi virheellisesti päätellä, että opiskelijalla ei ole oikeutta toimeentulotukeen jos hänellä on oikeus nostaa opintolaina. Se ei pidä paikkaansa, kuten varmasti moni suomalainen entinen opiskelija tietää. Moni on opiskellut elää kitkuttaen ilman lainaa saaden muut opintotukietuudet ja lisäksi toimeentulotukea.</p><p>Asia on siten, että lainaa ei ole pakko nostaa mutta se voidaan katsoa tuloksi jos sitä on mahdollista nostaa. Pieneksihän tulot silloin jäävät, mutta suuri on se opiskelijoiden joukko joka tuostakin on selvinnyt. Totta on, että lainamäärää on nostettu joten toimeentulotukea voi tänä päivänä saada vähemmän. Aina on kuitenkin mahdollista nostaa vain osa lainasta.</p><p>Kuitenkin jos päättää elää kitkuttaa ilman lainaa ja tarvitsisi sitten toimeentulotukea esim. kesän ajaksi niin on tarpeen hakea toimeentulotukea joka kuukausi vaikka ei sitä saisikaan jotta lainaosuus tulee huomioon otetuksi tulona jo opintojen aikana, jolloin sitä sitten ei tarvitse nostaa kesälomalla elämiseen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> "Mahdollisen lainantakauksen myöntää joka tapauksessa Kela ja itse lainan pankki. Jos lainaa ei heru, on opiskelijan mahdollista saada myös toimeentulotukea." Kertoi mm. YLEn radiouutiset tänään. Enemmänkin tietoa asiasta löytyy YLEn nettisivulta.

Aikuisen maahanmuuttajaopiskelijan on siis mahdollista saada opiskeluihinsa opintotukea, kuten suomalaisenkin. Lisäksi molemmilla ryhmillä on toinenkin mahdollisuus: "Jos maahanmuuttaja on kotouttamistoimenpiteiden, kuten esimerkiksi kielikurssien päättyessä ehtinyt täyttää 25 vuotta, on hänellä mahdollisuus opiskella omaehtoisia opintoja työmarkkinatuella."

Uutisen perusteella voisi virheellisesti päätellä, että opiskelijalla ei ole oikeutta toimeentulotukeen jos hänellä on oikeus nostaa opintolaina. Se ei pidä paikkaansa, kuten varmasti moni suomalainen entinen opiskelija tietää. Moni on opiskellut elää kitkuttaen ilman lainaa saaden muut opintotukietuudet ja lisäksi toimeentulotukea.

Asia on siten, että lainaa ei ole pakko nostaa mutta se voidaan katsoa tuloksi jos sitä on mahdollista nostaa. Pieneksihän tulot silloin jäävät, mutta suuri on se opiskelijoiden joukko joka tuostakin on selvinnyt. Totta on, että lainamäärää on nostettu joten toimeentulotukea voi tänä päivänä saada vähemmän. Aina on kuitenkin mahdollista nostaa vain osa lainasta.

Kuitenkin jos päättää elää kitkuttaa ilman lainaa ja tarvitsisi sitten toimeentulotukea esim. kesän ajaksi niin on tarpeen hakea toimeentulotukea joka kuukausi vaikka ei sitä saisikaan jotta lainaosuus tulee huomioon otetuksi tulona jo opintojen aikana, jolloin sitä sitten ei tarvitse nostaa kesälomalla elämiseen.

]]>
8 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259002-toimeentulotukea-myos-opiskeleville-maahanmuuttajille#comments Maahanmuuttaja Opintotuki Opiskelija Toimeentulotuki Thu, 02 Aug 2018 19:10:07 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259002-toimeentulotukea-myos-opiskeleville-maahanmuuttajille
Akateeminen luokkayhteiskunta http://jyrkikasvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254353-akateeminen-luokkayhteiskunta <p>Me 60-luvun puolivälissä syntyneet olemme onnekas sukupolvi. Me pääsimme peruskouluun, joka avasi tien lukioon ja yliopistoon vanhempien varallisuudesta riippumatta.</p><p>Me saimme opintotukea, jolla oikeasti tuli toimeen, jos vanhemmilla ei ollut varaa elättää aikuista opiskelijaa. Me pääsimme valmistuttuamme koulutusta vastaavaan työhön, jolla maksoimme opintolainat - sen vähän, mitä inflaatiolta jäi maksettavaksi.</p><p>Seuraukset tiedämme, <a href="https://www.stat.fi/artikkelit/2011/art_2011-03-07_002.html">Suomen kansantalous</a> ja suomalaisten keskimääräinen elintaso ovat kasvaneet kahta lamanotkahdusta lukuun ottamatta kohisten jo vuosikymmeniä. Kaikki hyötyivät, kun kaikki pystyivät opiskelemaan halujensa ja lahjojensa eikä vain rahojensa mukaan.</p><p>Miten koulutuksen tasa-arvo on edennyt 70-80-lukujen jälkeen? Luulisi, että näin hyvää reseptiä on haluttu kehittää edelleen? Valitettavasti tulevaisuus ei näytä enää niin ruusuiselta kuin 30-40-vuotta sitten.</p><p>Vaikka peruskoulu edelleen avaa ovet opintoihin, <a href="https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/134786/YP1703_Karhunen%26Uusitalo.pdf">luokkaretkeily ei ole yleistynyt,</a> pikemmin päinvastoin. Koulutettujen vanhempien, etenkin äitien lapset opiskelevat edelleen paljon todennäköisemmin kuin kouluttamattomien vanhempien lapset. Moni akateemisesti lahjakas nuori ei opiskele sosiaalisen taustansa vuoksi.</p><p>Nykyinen opintotukijärjestelmä vahvistaa koulutuksen periytyvyyttä. Yliopistoissa on kahden kerroksen väkeä. Yhdet voivat opiskella rauhassa omaa tahtiaan vanhempiensa tukemina, isovanhempien kartuttamien rahastosäästöjen turvin. Toiset opiskelevat opintorahalla Kelan määräämässä tahdissa ja joko käyvät töissä tai velkaantuvat opintolainalla.</p><p>Enää tutkinto ei takaa työtä ja toimeentuloa, eivätkä kaikki uskalla velkaantua tutkinnon saadakseen. Viimeisimmän <a href="https://drive.google.com/file/d/0B9L1fvjudy3GTENwUnNKa0s1Zmc/view">opiskelijabarometrin</a> mukaan vain 24% päätoimisista korkeakouluopiskelijoista arvelee ottavansa lainaa, ja 25% käy osa-aikatyössä.</p><p>Koko totuus ei tietenkään ole näin yksinkertainen. Itse asiassa Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen <a href="https://docs.google.com/file/d/0Bwmvs3pV4wGtVU5nVlVLUW5vX0U/edit">Monituloiset</a>-tutkimuksen mukaan opintolainaa nostetaan sitä todennäköisemmin, mitä koulutetumpia opiskelijan vanhemmat ovat, etenkin kun on kyse nuoresta opiskelijasta.</p><p>Joka tapauksessa, jos opintosuorituksia ei kerry vaadittua määrää, opintoraha ja -laina lakkaavat, ja opiskelijan on mentävä töihin syödäkseen, jos vanhemmat eivät halua tai pysty auttamaan. Lukukauden sakkaamiseen ja opintotuen lakkaamiseen ei tarvita kovin kummoista angiinaputkea, itsensä etsintää tai parisuhdehässäkkää. Paluu Kelan edellyttämään opiskelutahtiin vaatii käytännössä kokopäiväistä opiskelua. Toki jotkut jaksavat opiskella päivät ja paistaa hampurilaisia yöt, mutta opintotukioikeuden palaamisen asemesta tuloksena voi olla myös ICD-10 1999 &ndash;diagnoosi.</p><p>Ehkä kaikkein fiksuimpia ovat ne vähävaraiset opiskelijat, jotka eivät edes yritä täyttää opintotuen vaatimuksia. Koska he eivät ole oikeutettuja opintotukeen, Kela ei voi velvoittaa heitä nostamaan opintolainaa. Sen sijaan he ovat oikeutettuja yleiseen asumistukeen ja toimeentulotuen perusosaan, joka on leikattunakin paljon opintorahaa suurempi. Yhä useampi opiskelija elääkin toimeentulotuella, tienaa alle 300 euroa kuussa, käy leipäjonossa ja pitää huolen siitä, etteivät opinnot vahingossakaan etene niin nopeasti, että oikeus opintotukeen palaisi, jolloin heidät voitaisiin velvoittaa nostamaan opintolainaa.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Me 60-luvun puolivälissä syntyneet olemme onnekas sukupolvi. Me pääsimme peruskouluun, joka avasi tien lukioon ja yliopistoon vanhempien varallisuudesta riippumatta.

Me saimme opintotukea, jolla oikeasti tuli toimeen, jos vanhemmilla ei ollut varaa elättää aikuista opiskelijaa. Me pääsimme valmistuttuamme koulutusta vastaavaan työhön, jolla maksoimme opintolainat - sen vähän, mitä inflaatiolta jäi maksettavaksi.

Seuraukset tiedämme, Suomen kansantalous ja suomalaisten keskimääräinen elintaso ovat kasvaneet kahta lamanotkahdusta lukuun ottamatta kohisten jo vuosikymmeniä. Kaikki hyötyivät, kun kaikki pystyivät opiskelemaan halujensa ja lahjojensa eikä vain rahojensa mukaan.

Miten koulutuksen tasa-arvo on edennyt 70-80-lukujen jälkeen? Luulisi, että näin hyvää reseptiä on haluttu kehittää edelleen? Valitettavasti tulevaisuus ei näytä enää niin ruusuiselta kuin 30-40-vuotta sitten.

Vaikka peruskoulu edelleen avaa ovet opintoihin, luokkaretkeily ei ole yleistynyt, pikemmin päinvastoin. Koulutettujen vanhempien, etenkin äitien lapset opiskelevat edelleen paljon todennäköisemmin kuin kouluttamattomien vanhempien lapset. Moni akateemisesti lahjakas nuori ei opiskele sosiaalisen taustansa vuoksi.

Nykyinen opintotukijärjestelmä vahvistaa koulutuksen periytyvyyttä. Yliopistoissa on kahden kerroksen väkeä. Yhdet voivat opiskella rauhassa omaa tahtiaan vanhempiensa tukemina, isovanhempien kartuttamien rahastosäästöjen turvin. Toiset opiskelevat opintorahalla Kelan määräämässä tahdissa ja joko käyvät töissä tai velkaantuvat opintolainalla.

Enää tutkinto ei takaa työtä ja toimeentuloa, eivätkä kaikki uskalla velkaantua tutkinnon saadakseen. Viimeisimmän opiskelijabarometrin mukaan vain 24% päätoimisista korkeakouluopiskelijoista arvelee ottavansa lainaa, ja 25% käy osa-aikatyössä.

Koko totuus ei tietenkään ole näin yksinkertainen. Itse asiassa Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen Monituloiset-tutkimuksen mukaan opintolainaa nostetaan sitä todennäköisemmin, mitä koulutetumpia opiskelijan vanhemmat ovat, etenkin kun on kyse nuoresta opiskelijasta.

Joka tapauksessa, jos opintosuorituksia ei kerry vaadittua määrää, opintoraha ja -laina lakkaavat, ja opiskelijan on mentävä töihin syödäkseen, jos vanhemmat eivät halua tai pysty auttamaan. Lukukauden sakkaamiseen ja opintotuen lakkaamiseen ei tarvita kovin kummoista angiinaputkea, itsensä etsintää tai parisuhdehässäkkää. Paluu Kelan edellyttämään opiskelutahtiin vaatii käytännössä kokopäiväistä opiskelua. Toki jotkut jaksavat opiskella päivät ja paistaa hampurilaisia yöt, mutta opintotukioikeuden palaamisen asemesta tuloksena voi olla myös ICD-10 1999 –diagnoosi.

Ehkä kaikkein fiksuimpia ovat ne vähävaraiset opiskelijat, jotka eivät edes yritä täyttää opintotuen vaatimuksia. Koska he eivät ole oikeutettuja opintotukeen, Kela ei voi velvoittaa heitä nostamaan opintolainaa. Sen sijaan he ovat oikeutettuja yleiseen asumistukeen ja toimeentulotuen perusosaan, joka on leikattunakin paljon opintorahaa suurempi. Yhä useampi opiskelija elääkin toimeentulotuella, tienaa alle 300 euroa kuussa, käy leipäjonossa ja pitää huolen siitä, etteivät opinnot vahingossakaan etene niin nopeasti, että oikeus opintotukeen palaisi, jolloin heidät voitaisiin velvoittaa nostamaan opintolainaa.

 

]]>
2 http://jyrkikasvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254353-akateeminen-luokkayhteiskunta#comments Opintotuki Opiskelu Tue, 24 Apr 2018 14:48:32 +0000 Jyrki Kasvi http://jyrkikasvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254353-akateeminen-luokkayhteiskunta
Esimerkki kahdesta perheestä aktiivimalliin liittyen http://antsu1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248614-esimerkki-kahdesta-perheesta-aktiivimalliin-liittyen <p><br />Käytän kahta kuvitteellista esimerkkiä, joiden laatimiseen on otettu aineksia todellisuudesta. Esimerkit ovat kuitenkin kuvitteellisia (ja yhdistelty useasta perheestä).<br /><br />1) Otetaan vaikkapa kahden hyvin tienaavan korkeakoulutetun perhe, joka asuu päälle kahdensadan neliön velkarahoitteisessa omassa omakotitalossa pääkaupukiseudulla. Perheellä on muutama murrosikää lähestyvä lapsi, joiden kalliit harrastukset maksavat. Lisäksi taloa on remontoitu: Pihan ensiluokkaista grillikatosta maksetaan vielä pitkään, eikä autokaan ole ihan viimeistä vuosimallia. Tästä johtuen perhe elää kulujensa vuoksi käytännössä kädestä suuhun, eikä ylimääräistä aikaa juuri ole.&nbsp;<br /><br />Hyvin tienaava perhe kokee, että heidän kaikki aikansa menee rahan tienaamiseen ja katsoo kateellisena työttömiä. Perheen isä onkin usein miettinyt irtisanoutumista työstä ja alkamista sossun elätiksi. Sieltähän rahaa saa, kun kävelee sisään ja pyytää.<br /><br />2) Otetaan vertailuksi samainkäistä lapsilaumaa elättävä uusioperhe. Kummatkin vanhemmat ovat olleet pitkään työttöminä, kunnes lähivanhempi sai vihdoin töitä. Ansiosidonnaisen loputtua toinen vanhemmista opiskelee opintotuella, 200 euroa ja risat päälle. Yhteiskunta maksaa elatusmaksut, asumistuet opiskelijakämppään. Usean lapsen harrastuksiin ei ole rahaa, joten yhtäkään ei viedä mihinkään maksullisiin harrastuksiin. Auto maksoi 200 euroa pikkuvikaisena, mutta sillä ei ole varaa ajaa kun tarpeeseen, esimerkiksi lasten hakureissulla.<br /><br />Yhteiskunta maksaa köyhemmälle perheelle asumista, opiskelun tukia, elatustukia. Tuista kasautuukin kolminumeroinen summa. Lisäksi köyhemmällä perheellä näyttää olevan valtavasti aikaa harrastuksille, esimerkiksi karaoken laulamiselle lähiöbaarissa. Köyhemmän perheen isä tienasi verotettavina tuloina viime vuonna opintotuen verran, 3600 euroa brutto koko vuonna.<br /><br />Viikonlopuksi etävanhemman kotiin tulevat lapset pitää syöttää 200 euron kuukausituloilla ja aikaisemmin töissä ollessa otetut velat (hometalo) pitää vielä hoitaa lyhentämällä niitä opintolainalla. Sossulta ei tipu mitään omaisuuden (hometalo) vuoksi. Auton naapuria vanhemman vuosimallin köyhä kestää kyllä mielellään, mutta kun laturivikaisen auton akku pitää vaihtaa kotona valmiiksi ladattuun toiseen akkuun kaupasta kotiin lähtiessä tai ainakin työntää auto itse käyntiin. Säröytyneen tuulilasin korjaaminen maksaisi enemmän kuin auto itse, joten autolla voi ajaa vain katsastusajan loppuun.<br /><br />Köyhemmän perheen isä hakee opiskelujen ohella jatkuvasti töitä, mutta ei saa niitä pitkään jatkuneen työttömyyden vuoksi.&nbsp; Hän yrittää saavuttaa työelämäkelpoisuuden opiskelemalla uutta tutkintoa. Opiskelujen ohella hän jättää nykyään enään 3-4 työhakemusta/kuukausi, koulutustaan ja osaamistaan vastaaviin työpaikkoihin. Ikää on kuitenkin yli 43 vuotta, jonka jälkeen töitä ei kuulemma enää oikein saa. Työelämässä pitkään olleet ystävät kehoittavat perheen isää lopettamaan laiskottelu, itsensä etsimisen opiskelemalla ja menemään oikeisiin töihin.<br /><br />Mitä he sitten ajattelevat toisistaan?<br /><br />Köyhempi ei oikein ymmärrä kolmesta neljään kertaa tämän verotettavien vuositulojen verran kuukaudessa tienaavan vertailuperheen eksistentiaalista angstia siitä, kuinka joutuvat verovaroillaan elättämään tukien varassa eläviä. Puheet vakitöistä pois jäämisestä, kun sossun rahoilla pääsee kerran helpommalla, tuntuvat mielettömiltä, masentuneilta tai burnouttia läheneviltä. Miten rikas saisi sillä omaisuudella senttiäkään sossulta, kun köyhäkään ei sieltä mitään saa? Ehkä tuollaisia ajattelevan kannattaisi hakea ajoissa ammattiapua?<br /><br />Köyhemmän mielestä rikaat ovat ihan itse kaivaneet sen oman kuoppansa: miksi moninkertaisesti tarpeellisen ylittävät tulot eivät riitä onnelliseen elämään? Pakkoko on ostaa valtava talo ja laittaa ne lapset niihin kalliisiin harrastuksiin? Paremmin tienaavilla ei heidän mielestä ole mitään käsitystä köyhemmän arjesta. Lisäksi, köyhä muistuttaa, rikkaalle jää lopulta käteen maksettu talo. Köyhä ottaa koko ajan opintolainaa, koska yrittää päästä opiskelemalla eteenpäin. Rikkaat eivät köyhemmän mielestä tunnu ymmärtävän rahan tuomaa valinnanvapautta: Jos yrität tehdä rahatta yhtään mitään, siitä tulee helvetillisen vaikeaa. On vaikeaa löytää sympatiaa rikkaampaa kohtaan, joka on ihan itse, ja ilmeisesti liian tiukkaan, päättänyt, mihin pistää joka sentin tuloistaan.</p> <p>Osan parempaan luokkaan kuuluvien mielestä on aidosti väärin, että he elättävät ihmisiä, joiden ei tarvitse aamulla lähteä töihin. Heidän mielikuvissaan nämä elätettävät ihmiset ovat kuin he itse vuotta ennen muuttamista kotoa. Eläteillä ei ole rikkaampien kuvitelmissa suuria perheitä, eikä velkoja, vaan he käyvät joka ilta sinkkuina oluella parhaissa menomestoissa ja nauravat heitä kovalla työllä elättäville typeryksille.</p> <p>Lain takana olevat poliitikot tietävät, että tämä laki ei ratkaise työttömyyttä. He myös tietävät, että mallin toimenpiteillä on aitoa ja laajaa kannatusta, eikä kyse ole mistään hallituksen itse kokoon keittämästä salajuonesta. Tätäkään ei moni pitkäaikaistyötön edelleenkään voi uskoa.<br /><br />PS.&nbsp; Miten tämä liittyy aktiivimalliin? Ei mitenkään. Työkkäri ei suinkaan maksa köyhän opiskelua, vaan vaatii opinto-oikeudesta pysyvästi luopumista opintotukea huomattavasti korkeampien työttömyyskorvausten ehtona. Köyhän perheen isän mielestä työvoiman pitää joustaa rakennemuutoksissa siirtymällä toiselle alalle, mutta lainsäätäjän mielestä joustaja saa maksaa viulunsa itse. Rikkaampien aikaisempien angstinpurkutalkoiden aikana säädettyjen lakien vuoksi itse asemaansa opiskelemalla parantamaan lähtenyt perheen isä ei saa senttiäkään työttömystukea. Kun köyhemmän perheen opintotuki loppuu, hänen on pysyvästi luovuttava kaikista opinto-oikeuksistaan, siis nakattava opintonsa roskiin, saadakseen työttömyyskorvausta. Sossultahan ei mitään hometalon omistamisen vuoksi tipu. Tällainen on nykyinen laki ja tämä &quot;aktiivimalli&quot; ei tee mitään auttaakseen aidosti aktiivisia.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>
Käytän kahta kuvitteellista esimerkkiä, joiden laatimiseen on otettu aineksia todellisuudesta. Esimerkit ovat kuitenkin kuvitteellisia (ja yhdistelty useasta perheestä).

1) Otetaan vaikkapa kahden hyvin tienaavan korkeakoulutetun perhe, joka asuu päälle kahdensadan neliön velkarahoitteisessa omassa omakotitalossa pääkaupukiseudulla. Perheellä on muutama murrosikää lähestyvä lapsi, joiden kalliit harrastukset maksavat. Lisäksi taloa on remontoitu: Pihan ensiluokkaista grillikatosta maksetaan vielä pitkään, eikä autokaan ole ihan viimeistä vuosimallia. Tästä johtuen perhe elää kulujensa vuoksi käytännössä kädestä suuhun, eikä ylimääräistä aikaa juuri ole. 

Hyvin tienaava perhe kokee, että heidän kaikki aikansa menee rahan tienaamiseen ja katsoo kateellisena työttömiä. Perheen isä onkin usein miettinyt irtisanoutumista työstä ja alkamista sossun elätiksi. Sieltähän rahaa saa, kun kävelee sisään ja pyytää.

2) Otetaan vertailuksi samainkäistä lapsilaumaa elättävä uusioperhe. Kummatkin vanhemmat ovat olleet pitkään työttöminä, kunnes lähivanhempi sai vihdoin töitä. Ansiosidonnaisen loputtua toinen vanhemmista opiskelee opintotuella, 200 euroa ja risat päälle. Yhteiskunta maksaa elatusmaksut, asumistuet opiskelijakämppään. Usean lapsen harrastuksiin ei ole rahaa, joten yhtäkään ei viedä mihinkään maksullisiin harrastuksiin. Auto maksoi 200 euroa pikkuvikaisena, mutta sillä ei ole varaa ajaa kun tarpeeseen, esimerkiksi lasten hakureissulla.

Yhteiskunta maksaa köyhemmälle perheelle asumista, opiskelun tukia, elatustukia. Tuista kasautuukin kolminumeroinen summa. Lisäksi köyhemmällä perheellä näyttää olevan valtavasti aikaa harrastuksille, esimerkiksi karaoken laulamiselle lähiöbaarissa. Köyhemmän perheen isä tienasi verotettavina tuloina viime vuonna opintotuen verran, 3600 euroa brutto koko vuonna.

Viikonlopuksi etävanhemman kotiin tulevat lapset pitää syöttää 200 euron kuukausituloilla ja aikaisemmin töissä ollessa otetut velat (hometalo) pitää vielä hoitaa lyhentämällä niitä opintolainalla. Sossulta ei tipu mitään omaisuuden (hometalo) vuoksi. Auton naapuria vanhemman vuosimallin köyhä kestää kyllä mielellään, mutta kun laturivikaisen auton akku pitää vaihtaa kotona valmiiksi ladattuun toiseen akkuun kaupasta kotiin lähtiessä tai ainakin työntää auto itse käyntiin. Säröytyneen tuulilasin korjaaminen maksaisi enemmän kuin auto itse, joten autolla voi ajaa vain katsastusajan loppuun.

Köyhemmän perheen isä hakee opiskelujen ohella jatkuvasti töitä, mutta ei saa niitä pitkään jatkuneen työttömyyden vuoksi.  Hän yrittää saavuttaa työelämäkelpoisuuden opiskelemalla uutta tutkintoa. Opiskelujen ohella hän jättää nykyään enään 3-4 työhakemusta/kuukausi, koulutustaan ja osaamistaan vastaaviin työpaikkoihin. Ikää on kuitenkin yli 43 vuotta, jonka jälkeen töitä ei kuulemma enää oikein saa. Työelämässä pitkään olleet ystävät kehoittavat perheen isää lopettamaan laiskottelu, itsensä etsimisen opiskelemalla ja menemään oikeisiin töihin.

Mitä he sitten ajattelevat toisistaan?

Köyhempi ei oikein ymmärrä kolmesta neljään kertaa tämän verotettavien vuositulojen verran kuukaudessa tienaavan vertailuperheen eksistentiaalista angstia siitä, kuinka joutuvat verovaroillaan elättämään tukien varassa eläviä. Puheet vakitöistä pois jäämisestä, kun sossun rahoilla pääsee kerran helpommalla, tuntuvat mielettömiltä, masentuneilta tai burnouttia läheneviltä. Miten rikas saisi sillä omaisuudella senttiäkään sossulta, kun köyhäkään ei sieltä mitään saa? Ehkä tuollaisia ajattelevan kannattaisi hakea ajoissa ammattiapua?

Köyhemmän mielestä rikaat ovat ihan itse kaivaneet sen oman kuoppansa: miksi moninkertaisesti tarpeellisen ylittävät tulot eivät riitä onnelliseen elämään? Pakkoko on ostaa valtava talo ja laittaa ne lapset niihin kalliisiin harrastuksiin? Paremmin tienaavilla ei heidän mielestä ole mitään käsitystä köyhemmän arjesta. Lisäksi, köyhä muistuttaa, rikkaalle jää lopulta käteen maksettu talo. Köyhä ottaa koko ajan opintolainaa, koska yrittää päästä opiskelemalla eteenpäin. Rikkaat eivät köyhemmän mielestä tunnu ymmärtävän rahan tuomaa valinnanvapautta: Jos yrität tehdä rahatta yhtään mitään, siitä tulee helvetillisen vaikeaa. On vaikeaa löytää sympatiaa rikkaampaa kohtaan, joka on ihan itse, ja ilmeisesti liian tiukkaan, päättänyt, mihin pistää joka sentin tuloistaan.

Osan parempaan luokkaan kuuluvien mielestä on aidosti väärin, että he elättävät ihmisiä, joiden ei tarvitse aamulla lähteä töihin. Heidän mielikuvissaan nämä elätettävät ihmiset ovat kuin he itse vuotta ennen muuttamista kotoa. Eläteillä ei ole rikkaampien kuvitelmissa suuria perheitä, eikä velkoja, vaan he käyvät joka ilta sinkkuina oluella parhaissa menomestoissa ja nauravat heitä kovalla työllä elättäville typeryksille.

Lain takana olevat poliitikot tietävät, että tämä laki ei ratkaise työttömyyttä. He myös tietävät, että mallin toimenpiteillä on aitoa ja laajaa kannatusta, eikä kyse ole mistään hallituksen itse kokoon keittämästä salajuonesta. Tätäkään ei moni pitkäaikaistyötön edelleenkään voi uskoa.

PS.  Miten tämä liittyy aktiivimalliin? Ei mitenkään. Työkkäri ei suinkaan maksa köyhän opiskelua, vaan vaatii opinto-oikeudesta pysyvästi luopumista opintotukea huomattavasti korkeampien työttömyyskorvausten ehtona. Köyhän perheen isän mielestä työvoiman pitää joustaa rakennemuutoksissa siirtymällä toiselle alalle, mutta lainsäätäjän mielestä joustaja saa maksaa viulunsa itse. Rikkaampien aikaisempien angstinpurkutalkoiden aikana säädettyjen lakien vuoksi itse asemaansa opiskelemalla parantamaan lähtenyt perheen isä ei saa senttiäkään työttömystukea. Kun köyhemmän perheen opintotuki loppuu, hänen on pysyvästi luovuttava kaikista opinto-oikeuksistaan, siis nakattava opintonsa roskiin, saadakseen työttömyyskorvausta. Sossultahan ei mitään hometalon omistamisen vuoksi tipu. Tällainen on nykyinen laki ja tämä "aktiivimalli" ei tee mitään auttaakseen aidosti aktiivisia.

]]>
2 http://antsu1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248614-esimerkki-kahdesta-perheesta-aktiivimalliin-liittyen#comments Aktiivimalli köyhyys Opintotuki Opiskelu Thu, 04 Jan 2018 15:03:28 +0000 Antero Metso http://antsu1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248614-esimerkki-kahdesta-perheesta-aktiivimalliin-liittyen
Budjettiriihi ei tarjoillut kummoisia http://eliisakuusama.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242218-budjettiriihen-onnistumisia <p>Elina Lepomäki <a href="http://elepomaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242212-budjettiriihi-ilman-paatoksia">kirjoitti</a>&nbsp;hyvän kirjoituksen hallituksen budjettiriihen annista; päätöksiä olisi saanut tehdä enemmänkin. Muutamia oikean suuntaisia askeleitakin oli, pilkon osan niistä alle.<br /><br /><strong>Opiskelu työttömänä helpottuu</strong><br /><br />Työttömyysturvaa saa jatkossa käyttää lyhytkestoiseen opiskeluun ilman TE-toimiston harkintaa silloin, kun opinnot kestävät enintään kuusi kuukautta.​ Muutos on ehdottomasti oikeaan suuntaan, sillä on naurettavaa että nykyään TE-toimisto toimii portinvartijana kuinka paljon työtön työnhakija saa opiskella. Uudelleen kouluttautumisen ja lisäopiskelun tiellä ei saisi olla esteitä.&nbsp;<br /><br /><strong>Päivähoitomaksut alenevat pieni- ja keskituloisilla</strong><br /><br />Päivähoitomaksujen aleneminen helpottaa pätkätöiden vastaanottamista ja perheellisten opiskelua, koska maksut nykyisellään saattavat nielaista koko opintotuen, ja koska päivähoitopaikat tulee yleensä varata reilusti etukäteen, on lyhyiden työpätkien vastaanottaminen perheellisellä työttömällä hyvin vaikeaa jos ei ole hyvää tukiverkkoa joka hoitaa lapset pienellä varoitusajalla. Lisäksi toisen lapsen sisaralennus nostetaan 50 prosenttiin, ja 5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilu käynnistetään osassa kuntia, mm. Helsingissä.&nbsp;<br /><br /><strong>Opintotukeen tulee vanhempainkorotus</strong><br /><br />Opintotukeen tulee perheellisten opiskelijoiden huoltajakorotus, joka on 75&euro; kuukaudessa. Muutos on parempaan päin, ja paremmin mahdollistaa uudelleen kouluttautumisen myös perheelliseltä aikuiselta, vaikka opintotuki onkin edelleen liian pieni.&nbsp;<br /><br /><strong>Alimmat isyys-, äitiys-, ja vanhempainpäivärahat nousevat</strong><br /><br />Nykyisellään taso on vaivaiset 23,74&euro;/arkipäivä, eli noin&nbsp;593,5&euro; kuukaudessa, nyt tuli tulee nousemaan 23 euroa kuussa. Taso on vieläkin liian pieni, mutta yhdistettynä opintotuen huoltajakorotukseen saa opiskeleva vanhempi yhtäkkiä lähes tuhat euroa mikäli ei ole oikeutettu asumistukeen, ja sen lisäksi vielä lapsilisän, alkaen 94,88&euro;/kk per lapsi.&nbsp;</p> <p><br /><strong>Askeleita oikeaan suuntaan</strong></p> <p>On ollut typerää, että samaan aikaan kun ihmetellään Suomen <a href="http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005266473.html">ennätysmatalaa syntyvyyttä</a> ja puhutaan <a href="http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005337384.html">synnytystalkoista</a>, kaikin tavoin rankaistaan vauvan väärään aikaan hankkinutta esimerkiksi tekemällä uudelleenkouluttautumisesta taloudellisesti lähes mahdotonta ilman hyvin toimeentulevaa puolisoa. Järjestelmän tulisi myös olla sellainen, ettei lapsen saanti opiskeluaikana automaattisesti katkaise opintoja kokonaan, eikä ainakaan taloudellisista syistä. 75&euro;/kk huoltajakorotus tuntuu opiskelevalla, erityisesti jos molemmat puolisot opiskelevat.</p> <p>Lisäksi nykyisin naurettavan alhaisten vanhempainpäivärahojen korottaminen on askel oikeaan suuntaan. Toki opiskeleva vanhempi tippuu vanhempainrahakausien jälkeen kotihoidontuelle (mikäli haluaa pitää lapsen kotona ja pystyy opiskelemaan päivähoitoaikaan), joka on ilman kuntalisää vain 338,34&euro;/kk. Mutta opintotuen huoltajakorotus sentään hieman helpottaa opiskelua, samoin päivähoitomaksujen aleneminen.&nbsp;Eli vaikka yksittäin muutokset tuntuvat pieneltä, kertyy muutoksista ihan fiksu kokonaisuus</p> <p><br />--<br /><br />Toivon hartaasti, että hallitus käy perhe-etuuksien kimppuun moukarin kanssa ja uudistaa perheitä epätasa-arvoisesti kohtelevan ja purkalla kootun järjestelmän, erityisesti kotihoidontuen. Esitetyistä malleista kannatan järjestelmää, jossa kotihoidontuki laskee portaittain ja mahdollistaa lapsen pitämisen kotona ainakin kunnes lapsi on 1,5 vuotias. Turun yliopiston tutkimuksessa mukana olleen sosiologian professori Jani Erolan <a href="https://www.aamulehti.fi/kotimaa/mullistava-suomalaistutkimus-kertoo-minka-ikaisina-lapset-kannattaa-panna-hoitoon-24075388/">mukaan </a>paras aika laittaa lapsi päiväkotiin on noin kaksivuotiaana, mutta nykyjärjestelmässä pienituloisen voi olla pakko laittaa vauva päivähoitoon jo 9 kuukautisena, eli kun korkeampi vanhempainpäiväraha loppuu.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p><em>Kirjoittaja on Liberaalipuolueen hallituksen varajäsen ja kannattaa säädyllistä elintasoa myös opiskelijoiden lapsille.</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Elina Lepomäki kirjoitti hyvän kirjoituksen hallituksen budjettiriihen annista; päätöksiä olisi saanut tehdä enemmänkin. Muutamia oikean suuntaisia askeleitakin oli, pilkon osan niistä alle.

Opiskelu työttömänä helpottuu

Työttömyysturvaa saa jatkossa käyttää lyhytkestoiseen opiskeluun ilman TE-toimiston harkintaa silloin, kun opinnot kestävät enintään kuusi kuukautta.​ Muutos on ehdottomasti oikeaan suuntaan, sillä on naurettavaa että nykyään TE-toimisto toimii portinvartijana kuinka paljon työtön työnhakija saa opiskella. Uudelleen kouluttautumisen ja lisäopiskelun tiellä ei saisi olla esteitä. 

Päivähoitomaksut alenevat pieni- ja keskituloisilla

Päivähoitomaksujen aleneminen helpottaa pätkätöiden vastaanottamista ja perheellisten opiskelua, koska maksut nykyisellään saattavat nielaista koko opintotuen, ja koska päivähoitopaikat tulee yleensä varata reilusti etukäteen, on lyhyiden työpätkien vastaanottaminen perheellisellä työttömällä hyvin vaikeaa jos ei ole hyvää tukiverkkoa joka hoitaa lapset pienellä varoitusajalla. Lisäksi toisen lapsen sisaralennus nostetaan 50 prosenttiin, ja 5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilu käynnistetään osassa kuntia, mm. Helsingissä. 

Opintotukeen tulee vanhempainkorotus

Opintotukeen tulee perheellisten opiskelijoiden huoltajakorotus, joka on 75€ kuukaudessa. Muutos on parempaan päin, ja paremmin mahdollistaa uudelleen kouluttautumisen myös perheelliseltä aikuiselta, vaikka opintotuki onkin edelleen liian pieni. 

Alimmat isyys-, äitiys-, ja vanhempainpäivärahat nousevat

Nykyisellään taso on vaivaiset 23,74€/arkipäivä, eli noin 593,5€ kuukaudessa, nyt tuli tulee nousemaan 23 euroa kuussa. Taso on vieläkin liian pieni, mutta yhdistettynä opintotuen huoltajakorotukseen saa opiskeleva vanhempi yhtäkkiä lähes tuhat euroa mikäli ei ole oikeutettu asumistukeen, ja sen lisäksi vielä lapsilisän, alkaen 94,88€/kk per lapsi. 


Askeleita oikeaan suuntaan

On ollut typerää, että samaan aikaan kun ihmetellään Suomen ennätysmatalaa syntyvyyttä ja puhutaan synnytystalkoista, kaikin tavoin rankaistaan vauvan väärään aikaan hankkinutta esimerkiksi tekemällä uudelleenkouluttautumisesta taloudellisesti lähes mahdotonta ilman hyvin toimeentulevaa puolisoa. Järjestelmän tulisi myös olla sellainen, ettei lapsen saanti opiskeluaikana automaattisesti katkaise opintoja kokonaan, eikä ainakaan taloudellisista syistä. 75€/kk huoltajakorotus tuntuu opiskelevalla, erityisesti jos molemmat puolisot opiskelevat.

Lisäksi nykyisin naurettavan alhaisten vanhempainpäivärahojen korottaminen on askel oikeaan suuntaan. Toki opiskeleva vanhempi tippuu vanhempainrahakausien jälkeen kotihoidontuelle (mikäli haluaa pitää lapsen kotona ja pystyy opiskelemaan päivähoitoaikaan), joka on ilman kuntalisää vain 338,34€/kk. Mutta opintotuen huoltajakorotus sentään hieman helpottaa opiskelua, samoin päivähoitomaksujen aleneminen. Eli vaikka yksittäin muutokset tuntuvat pieneltä, kertyy muutoksista ihan fiksu kokonaisuus


--

Toivon hartaasti, että hallitus käy perhe-etuuksien kimppuun moukarin kanssa ja uudistaa perheitä epätasa-arvoisesti kohtelevan ja purkalla kootun järjestelmän, erityisesti kotihoidontuen. Esitetyistä malleista kannatan järjestelmää, jossa kotihoidontuki laskee portaittain ja mahdollistaa lapsen pitämisen kotona ainakin kunnes lapsi on 1,5 vuotias. Turun yliopiston tutkimuksessa mukana olleen sosiologian professori Jani Erolan mukaan paras aika laittaa lapsi päiväkotiin on noin kaksivuotiaana, mutta nykyjärjestelmässä pienituloisen voi olla pakko laittaa vauva päivähoitoon jo 9 kuukautisena, eli kun korkeampi vanhempainpäiväraha loppuu. 

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen hallituksen varajäsen ja kannattaa säädyllistä elintasoa myös opiskelijoiden lapsille.

]]>
1 http://eliisakuusama.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242218-budjettiriihen-onnistumisia#comments Hallituksen budjettiriihi Opintotuki Vanhempainvapaa Fri, 01 Sep 2017 08:08:33 +0000 Eliisa Kuusama http://eliisakuusama.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242218-budjettiriihen-onnistumisia
Suomi leikkaa kehityksestään: opintotukikuukaudet pienenevät http://lilarahikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236892-suomi-leikkaa-kehityksestaan-opintotukikuukaudet-pienenevat <p><a href="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201705112200132111_pi.shtml">Iltalehti </a>uutisoi 11.05.2017, että hallitus tulee jälleen leikkaamaan opintotukia. Tällä kertaa vuorossa olisi uusien yliopisto -ja korkeakouluopiskelijoiden vuoro: Tukiaika lyhenisi noin parilla kuukaudella. Samalla kannustetaan opiskelijoita lainan ottamiseen: Kelan myöntämän opintolainan korko pienenee nykyisestä seitsämästä prosentista neljään prosenttiin. Toimeentulotukea ei myöskään heru ilman, että laina olisi nostettu kokonaisuudessaan.&nbsp;</p><p>Opiskelijoita kannustetaan työntekoon opiskeluiden yhteydessä, joka on ristiriidassa hallituksen päätöksen kanssa. Mikäli opiskelija työllistyy suurtyöttömyydestä huolimatta, myös hänen arkensa muuttuu. Työajat, jotka sijoittuvat pääsääntöisesti joko iltaan tai viikonlopuille, on opiskeuihin käytettävästä ajasta pois. Kaikille kursseille ei välttämättä ehditä ja vaativiin tentteihin valmistautuminen jää vähemmälle. Samalla hallitus leikkaa tukikuukausia ja näin hoputtaa valmistumista. Lopputuloksena ovat nippanappa valmistuvat, stressin takia opintonsa lopettavat sekä velkaantuva tai vanhempiensa lompakolla oleva nuoriso.&nbsp;</p><p>Suomi leikkaa kehityksestään edeten kohti USA:n mallia, jossa opiskelu todella maksaa ja tapahtuu täysin laina/rahoitus pohjaisesti. Parhaimmassa asemassa ovat nuoret, joiden vanhemmat pystyvät rahallisesti tukemaan lapsensa opintoja sekä nuoret, joiden on onnistunut säästämään pieni pesämuna tulevia opintovuosiaan varten. Opiskelijoilla ei tarvitse olla rahaa käydäkseen viikonloppuisin viihteellä tai asuakseen leveästi. On täysin ok, että elämässä on jakso, jolloin ravintolaillat ja matkustelu ovat työssäkäyvien etuoikeus. Nykytahtia edeten hallitus tulee tosin lisäämään eriarvoisuutta, köyhyyttä ja kouluttamattomuutta. Edellä mainitut kulkevat käsikädessä huonon syntyvyyden, mielenterveysongelmien ja päihteiden väärinkäytön kanssa. Siihen miksi Jenkeissä on slummialueita ja rankkoja asioita liittyen yhteiskuntaan on syynsä.</p><p>Suomen opintotukijärjestelmä sekä, niin työssäkäyvien kuin työttömienkin, koulutustaso on rikkaus, jota tulisi vaalia. Kouluttautuminen ja koulussa menestyminen ruokkivat myös itsetuntoa ja tunnetta siitä, että &quot;tämän minä osaan, tätä minä haluan tehdä&quot;.&nbsp;</p><p>On selvää, että suurinosa suomalaisista ei halua luopua eduistaan, yhdestäkään eurosta, yhteisen hyvän vuoksi. Meillä kuitenkin on ihmisryhmiä, erittäin hyvin tienaavia palkansaajia ja asioita, joiden kohdalla verotuksen lisääminen ja leikkaukset olisivat sopivampia. Ottaen huomioon myös sen, että opiskelijat ovat ainoita tukien saajia, joiden vaaditaan ottavan lainaa ennen toimeentulotuen saamista esimerkiksi kesäkuukausien ajalta tai kun rahat eivät riitä edes peruselämiseen. &nbsp;Opiskelijoilla tulisi jatkossakin olla mahdollisuus peruselämiseen ilman pakottavaa velkaantumista.</p> Iltalehti uutisoi 11.05.2017, että hallitus tulee jälleen leikkaamaan opintotukia. Tällä kertaa vuorossa olisi uusien yliopisto -ja korkeakouluopiskelijoiden vuoro: Tukiaika lyhenisi noin parilla kuukaudella. Samalla kannustetaan opiskelijoita lainan ottamiseen: Kelan myöntämän opintolainan korko pienenee nykyisestä seitsämästä prosentista neljään prosenttiin. Toimeentulotukea ei myöskään heru ilman, että laina olisi nostettu kokonaisuudessaan. 

Opiskelijoita kannustetaan työntekoon opiskeluiden yhteydessä, joka on ristiriidassa hallituksen päätöksen kanssa. Mikäli opiskelija työllistyy suurtyöttömyydestä huolimatta, myös hänen arkensa muuttuu. Työajat, jotka sijoittuvat pääsääntöisesti joko iltaan tai viikonlopuille, on opiskeuihin käytettävästä ajasta pois. Kaikille kursseille ei välttämättä ehditä ja vaativiin tentteihin valmistautuminen jää vähemmälle. Samalla hallitus leikkaa tukikuukausia ja näin hoputtaa valmistumista. Lopputuloksena ovat nippanappa valmistuvat, stressin takia opintonsa lopettavat sekä velkaantuva tai vanhempiensa lompakolla oleva nuoriso. 

Suomi leikkaa kehityksestään edeten kohti USA:n mallia, jossa opiskelu todella maksaa ja tapahtuu täysin laina/rahoitus pohjaisesti. Parhaimmassa asemassa ovat nuoret, joiden vanhemmat pystyvät rahallisesti tukemaan lapsensa opintoja sekä nuoret, joiden on onnistunut säästämään pieni pesämuna tulevia opintovuosiaan varten. Opiskelijoilla ei tarvitse olla rahaa käydäkseen viikonloppuisin viihteellä tai asuakseen leveästi. On täysin ok, että elämässä on jakso, jolloin ravintolaillat ja matkustelu ovat työssäkäyvien etuoikeus. Nykytahtia edeten hallitus tulee tosin lisäämään eriarvoisuutta, köyhyyttä ja kouluttamattomuutta. Edellä mainitut kulkevat käsikädessä huonon syntyvyyden, mielenterveysongelmien ja päihteiden väärinkäytön kanssa. Siihen miksi Jenkeissä on slummialueita ja rankkoja asioita liittyen yhteiskuntaan on syynsä.

Suomen opintotukijärjestelmä sekä, niin työssäkäyvien kuin työttömienkin, koulutustaso on rikkaus, jota tulisi vaalia. Kouluttautuminen ja koulussa menestyminen ruokkivat myös itsetuntoa ja tunnetta siitä, että "tämän minä osaan, tätä minä haluan tehdä". 

On selvää, että suurinosa suomalaisista ei halua luopua eduistaan, yhdestäkään eurosta, yhteisen hyvän vuoksi. Meillä kuitenkin on ihmisryhmiä, erittäin hyvin tienaavia palkansaajia ja asioita, joiden kohdalla verotuksen lisääminen ja leikkaukset olisivat sopivampia. Ottaen huomioon myös sen, että opiskelijat ovat ainoita tukien saajia, joiden vaaditaan ottavan lainaa ennen toimeentulotuen saamista esimerkiksi kesäkuukausien ajalta tai kun rahat eivät riitä edes peruselämiseen.  Opiskelijoilla tulisi jatkossakin olla mahdollisuus peruselämiseen ilman pakottavaa velkaantumista.

]]>
7 http://lilarahikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236892-suomi-leikkaa-kehityksestaan-opintotukikuukaudet-pienenevat#comments Kotimaa hallitus Leikkaukset Opintotuki Opiskelijat Fri, 12 May 2017 05:47:03 +0000 Lila Rahikka http://lilarahikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236892-suomi-leikkaa-kehityksestaan-opintotukikuukaudet-pienenevat
61-vuotiaalle tuplatulo ­– opiskelijalle tuloraja ja ”rankaisukorko” http://ossikurkisuonio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231986-61-vuotiaalle-tuplatulo-opiskelijalle-tuloraja-ja-rankaisukorko <p>Nyt on taas se aika vuodesta, kun Kela muistaa tuhansia opiskelijoita ja vastavalmistuneita perintäkirjeellä, jonka mukaan opintotukea on maksettu &rdquo;liikaa&rdquo; tuloihin nähden. Liika tarkoittaa esimerkiksi 987,50 euroa suurempia <a href="http://www.kela.fi/opintotuki-omat-tulot">kuukausituloja</a>, kun opintotukea nostaa 9 kuukautta vuodessa.</p><p>&rdquo;Ylimääräiset&rdquo; tuet Kela perii takaisin kiskurimaisen 15 prosentin koron kera. Korko on niin karmea, että kokoomustaustainen opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen kutsui sitä vuosi sitten &rdquo;rankaisukorotukseksi&rdquo;.</p><p>&ndash; Se on kohtuuton rangaistus ahkeruudesta ja työnteosta ja voi pahimmillaan ohjata jopa pikavippien ottamiseen talouden paikkaamiseksi, Grahn-Laasonen sanoi <a href="http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2016/02/perustulokokeilu.html?lang=fi">tiedotteessaan</a>.</p><p>&ndash; Vain harva voi opiskella opintotuella kokopäiväisesti, koska rahat eivät riitä. Samalla malli on jäykkä, ja työntekoa estävät tulorajat ovat matalat. Opiskelijan lisätienestejä rajoitetaan, vaikka opinnot etenisivät kuinka hyvin, ministeri totesi myös.</p><p>&rdquo;Rankaisukorotuksesta&rdquo; säädetään <a href="http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940065">opintotukilaissa</a>, ja nyt 11 kuukauden jälkeen eduskunta onnistui tammikuussa puolittamaan sen 7,5 prosenttiin. Se on edelleen korkeampi kuin lainmukainen <a href="https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/korot/taulukot2/korot_taulukot/viitekorko_fi/">viivästyskorko</a>, joka on nyt 7,0 prosenttia. Vaikka rehellisyyden nimissä uusi 7,5 prosentin korko on kiinteä, kun taas viivästyskorko riippuu aina EKP:n ohjauskorosta.</p><p>Mutta tuskin ministerikään yllättyi, että opiskelijajärjestöt eivät ottaneet riemuiten vastaan &rdquo;rankaisukoron&rdquo; leikkaamista &rdquo;luottokorttikoroksi&rdquo;.</p><p>Sitä paitsi rankaisukorotuksen puolittaminen ei opiskelijaa nyt lohduta. Uusi laki astuu voimaan vasta elokuussa.</p><p>Ja jos teitä, hyvät opiskelijat ja vastavalmistuneet, ei tarpeeksi masenna, niin lukekaapa tämä <a href="http://yle.fi/uutiset/3-9462506">Ylen uutinen</a>.&nbsp;Siinä kerrotaan, että 61 vuotta täyttäneillä palkansaajilla on nyt mahdollisuus saada &rdquo;osittain varhennettua vanhuuseläkettä&rdquo;. Tuplatulot ilman tulorajoja, ilman rankaisukorotuksia.</p><p>Opiskelija, maksa rankaisukorotuksesi, ime nuudelia, nosta opintolainaa ja lohduttaudu sillä, että ensi vuonna takaisinperinnän korko on enää 7,5 prosenttia.</p> Nyt on taas se aika vuodesta, kun Kela muistaa tuhansia opiskelijoita ja vastavalmistuneita perintäkirjeellä, jonka mukaan opintotukea on maksettu ”liikaa” tuloihin nähden. Liika tarkoittaa esimerkiksi 987,50 euroa suurempia kuukausituloja, kun opintotukea nostaa 9 kuukautta vuodessa.

”Ylimääräiset” tuet Kela perii takaisin kiskurimaisen 15 prosentin koron kera. Korko on niin karmea, että kokoomustaustainen opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen kutsui sitä vuosi sitten ”rankaisukorotukseksi”.

– Se on kohtuuton rangaistus ahkeruudesta ja työnteosta ja voi pahimmillaan ohjata jopa pikavippien ottamiseen talouden paikkaamiseksi, Grahn-Laasonen sanoi tiedotteessaan.

– Vain harva voi opiskella opintotuella kokopäiväisesti, koska rahat eivät riitä. Samalla malli on jäykkä, ja työntekoa estävät tulorajat ovat matalat. Opiskelijan lisätienestejä rajoitetaan, vaikka opinnot etenisivät kuinka hyvin, ministeri totesi myös.

”Rankaisukorotuksesta” säädetään opintotukilaissa, ja nyt 11 kuukauden jälkeen eduskunta onnistui tammikuussa puolittamaan sen 7,5 prosenttiin. Se on edelleen korkeampi kuin lainmukainen viivästyskorko, joka on nyt 7,0 prosenttia. Vaikka rehellisyyden nimissä uusi 7,5 prosentin korko on kiinteä, kun taas viivästyskorko riippuu aina EKP:n ohjauskorosta.

Mutta tuskin ministerikään yllättyi, että opiskelijajärjestöt eivät ottaneet riemuiten vastaan ”rankaisukoron” leikkaamista ”luottokorttikoroksi”.

Sitä paitsi rankaisukorotuksen puolittaminen ei opiskelijaa nyt lohduta. Uusi laki astuu voimaan vasta elokuussa.

Ja jos teitä, hyvät opiskelijat ja vastavalmistuneet, ei tarpeeksi masenna, niin lukekaapa tämä Ylen uutinen. Siinä kerrotaan, että 61 vuotta täyttäneillä palkansaajilla on nyt mahdollisuus saada ”osittain varhennettua vanhuuseläkettä”. Tuplatulot ilman tulorajoja, ilman rankaisukorotuksia.

Opiskelija, maksa rankaisukorotuksesi, ime nuudelia, nosta opintolainaa ja lohduttaudu sillä, että ensi vuonna takaisinperinnän korko on enää 7,5 prosenttia.

]]>
23 http://ossikurkisuonio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231986-61-vuotiaalle-tuplatulo-opiskelijalle-tuloraja-ja-rankaisukorko#comments Kotimaa Eläke Opintotuki Tuloraja Wed, 22 Feb 2017 16:11:58 +0000 Ossi Kurki-Suonio http://ossikurkisuonio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231986-61-vuotiaalle-tuplatulo-opiskelijalle-tuloraja-ja-rankaisukorko
Näin opiskelija tienaa viisinumeroisen summan velanoton sijaan http://nikuhinkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231955-nain-opiskelija-tienaa-viisinumeroisen-summan-velanoton-sijaan <p>Uutissuomalainen uutisoi kohuhakuisesti opiskelijoista, jotka polttavat luottotietonsa välttääkseen opintolainataakan. Ennen kuin kyseenalaistamme tämän pienen joukon toiminnan järkevyyden on kysyttävä olennainen kysymys. Eikö olisikin mukavaa, jos voisit ihmisarvoiseen elämiseen riittämättömän tuen ja viisinumeroisen takaisinmaksettavan opintolainan sijaan saada tukia lähes ihmisarvoiseen elämään riittävän +-1000 euroa kuukaudessa? Tämä on mahdollista suunnitelmallisella toiminnalla. Opiskelija voi hakea toimeentulotukea, jos hänelle ei myönnetä opintolainaa. Muutoin opintolaina lasketaan järjestelmässämme (otti sitä tai ei) tuloksi. Naurettavaa. Yhtä hyvin hyvinvointivaltion pyhin tuki lapsilisä voisi olla pääosin lainaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Miten tämä toimisi?</p><ol><li><p>Arvioi opintojesi kesto ja vertaa sitä maksuhäiriömerkintätyyppien kestoihin ja poistumisehtoihin. Muista että toimeentulotuen saaminen vaikeutuu, jos on tienannut samana vuonna ja tileillä on rahaa. Opettele suunnittelemaan talouttasi järjestelmällisesti.</p></li></ol><ol start="2"><li><p>Hanki luottotiedoista riippuvat välttämättömyydet, kuten liittymät ja asunto jossa varmasti pystyt asumaan maksuhäiriömerkinnän yli. Kodittomuus tutkitusti hidastaa opintojen etenemistä.</p></li><li><p>Voit jättää maksamatta kännykkälaskusi. 60 päivää eräpäivästä tai 21 päivää maksukehotuksesta sovit laskuttajan tai tämän perintätoimiston kanssa, että saat maksuhäiriömerkinnän kahdeksi vuodeksi. (Ulosoton kanssa eri juttu.)</p></li><li><p>Laskun voi maksaa merkinnän saatuaan heti pois välttyäkseen ylimääräisiltä koroilta ja perintäkuluilta.</p></li><li><p>Haet opintotukea. Kela ei myönnä valtiontakausta ja pankki ei anna lainaa. <em>Voilà</em>! Olet todennäköisesti oikeutettu toimeentulotukeen, jos olet tarpeeksi köyhä, etkä ole avoliitossa tai asu vanhempiesi omistamassa asunnossa. Parisuhdeasioissa kannattaa hahmottaa, että avopuolisoillakin on tukien suhteen nykyään elatusvelvollisuus ja että kämppisten parisuhteettomuuden todistaminen on mielivaltaisuuden varassa.</p></li><li><p>On suositeltavaa huomioida, että toimeentulotukiasiakkaana rahaa ei voi jättää pahan päivän varalle esimerkiksi pyykinpesukoneen tai tietokoneen hajoamista varten. Muuten tukileikkuri heiluu. Legendojen mukaan jotkut operoivat siksi valtaosin käteisellä.</p></li><li><p>Nauti köyhäilystä ilman velkaa. Koska olet toimeentuloloukussa ja palkkatyö ei kannata, niin voit käyttää kilpailuetuasi panostamalla arvosanoihin ja kehittää työmarkkinoiden joustavuutta entisestään tarjoutumalla palkattomaksi harjoittelijaksi alasi nimekkäimpiin firmoihin. Täytyyhän sitä työkokemusta saada. Ja jos saa jalan kunnolla oven väliin, niin voi siirtyä kutistuvaan veronmaksajien leiriin. Tiedosta, että kohtuullisilla uhrauksilla ja riskinotolla säästät ja vielä lisäksi tienaat viisinumeroisen summan, mikä voi tehdä yhteensä alasi keskiverron vuosipalkan verran. Valmistumisen jälkeinen työtilannekin varmasti stressaa vähemmän ilman velkataakkaa.</p></li></ol><p>Kannattaa huomioida, että ilman turvaverkkoja, kuten mahdollisuutta palata maitojunalla kotiin tai läheisiltä saatavia &rdquo;käteislainoja&rdquo; tuilla eläminen on aina riskaabelia, koska elämä annetaan virkamiehen käsiin. En voisi itse käyttää tätä keinoa, koska olen moraalisesti estollinen henkilö, jo suhteellisen pitkällä opinnoissani, avoliitossa ja alalla, jolla jotkin työnantajat edellyttävät luottotietoja.</p><p>Yllä oleva lista on provokaatio ja akateeminen kuriositeetti - ei kehotus toimia. Haluan korostaa sosiaaliturvamme loukkuisuutta ja valuvikaisuutta, jossa vapaamatkustaminen voittaa itsensä kehittämisen. Esimerkiksi ammattikouluista työttömiksi valmistuneilla on kivuliasta lähteä opiskelemaan lisää. Alanvaihtajille säädös samantasoisen tutkinnon tuettomuudesta on puhdasta idiotismia nopeasti muuttuvassa maailmassa. Avopuolison elatusvelvollisuus sinkkuunnuttaa lapsikatoista maata entisestään. Yrittämisestä tai tienaamisesta (tulorajat) rankaistaan ja ylipäätänsä siitä, että yrittää vastata työelämän kiristyneisiin vaatimuksiin tullakseen toimivaksi osaksi yhteiskuntaa.</p><p><u>Yksinkertaisimmat opiskelijan sosiaaliturvan muutokset olisivat, että opintolainaa ei laskettaisi toimeentulotukea haettaessa tuloksi, tulorajat poistettaisiin ja että ennen avioliittoa olisi mahdollista pitää omalla ilmoituksella talous kumppanin taloudesta erillisenä.</u> Uskon, että johdannaisvaikutukset voittaisivat budjettiloven jo keskipitkällä aikavälillä. Puhumattakaan perustulosta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Uutissuomalainen uutisoi kohuhakuisesti opiskelijoista, jotka polttavat luottotietonsa välttääkseen opintolainataakan. Ennen kuin kyseenalaistamme tämän pienen joukon toiminnan järkevyyden on kysyttävä olennainen kysymys. Eikö olisikin mukavaa, jos voisit ihmisarvoiseen elämiseen riittämättömän tuen ja viisinumeroisen takaisinmaksettavan opintolainan sijaan saada tukia lähes ihmisarvoiseen elämään riittävän +-1000 euroa kuukaudessa? Tämä on mahdollista suunnitelmallisella toiminnalla. Opiskelija voi hakea toimeentulotukea, jos hänelle ei myönnetä opintolainaa. Muutoin opintolaina lasketaan järjestelmässämme (otti sitä tai ei) tuloksi. Naurettavaa. Yhtä hyvin hyvinvointivaltion pyhin tuki lapsilisä voisi olla pääosin lainaa.

 

Miten tämä toimisi?

  1. Arvioi opintojesi kesto ja vertaa sitä maksuhäiriömerkintätyyppien kestoihin ja poistumisehtoihin. Muista että toimeentulotuen saaminen vaikeutuu, jos on tienannut samana vuonna ja tileillä on rahaa. Opettele suunnittelemaan talouttasi järjestelmällisesti.

  1. Hanki luottotiedoista riippuvat välttämättömyydet, kuten liittymät ja asunto jossa varmasti pystyt asumaan maksuhäiriömerkinnän yli. Kodittomuus tutkitusti hidastaa opintojen etenemistä.

  2. Voit jättää maksamatta kännykkälaskusi. 60 päivää eräpäivästä tai 21 päivää maksukehotuksesta sovit laskuttajan tai tämän perintätoimiston kanssa, että saat maksuhäiriömerkinnän kahdeksi vuodeksi. (Ulosoton kanssa eri juttu.)

  3. Laskun voi maksaa merkinnän saatuaan heti pois välttyäkseen ylimääräisiltä koroilta ja perintäkuluilta.

  4. Haet opintotukea. Kela ei myönnä valtiontakausta ja pankki ei anna lainaa. Voilà! Olet todennäköisesti oikeutettu toimeentulotukeen, jos olet tarpeeksi köyhä, etkä ole avoliitossa tai asu vanhempiesi omistamassa asunnossa. Parisuhdeasioissa kannattaa hahmottaa, että avopuolisoillakin on tukien suhteen nykyään elatusvelvollisuus ja että kämppisten parisuhteettomuuden todistaminen on mielivaltaisuuden varassa.

  5. On suositeltavaa huomioida, että toimeentulotukiasiakkaana rahaa ei voi jättää pahan päivän varalle esimerkiksi pyykinpesukoneen tai tietokoneen hajoamista varten. Muuten tukileikkuri heiluu. Legendojen mukaan jotkut operoivat siksi valtaosin käteisellä.

  6. Nauti köyhäilystä ilman velkaa. Koska olet toimeentuloloukussa ja palkkatyö ei kannata, niin voit käyttää kilpailuetuasi panostamalla arvosanoihin ja kehittää työmarkkinoiden joustavuutta entisestään tarjoutumalla palkattomaksi harjoittelijaksi alasi nimekkäimpiin firmoihin. Täytyyhän sitä työkokemusta saada. Ja jos saa jalan kunnolla oven väliin, niin voi siirtyä kutistuvaan veronmaksajien leiriin. Tiedosta, että kohtuullisilla uhrauksilla ja riskinotolla säästät ja vielä lisäksi tienaat viisinumeroisen summan, mikä voi tehdä yhteensä alasi keskiverron vuosipalkan verran. Valmistumisen jälkeinen työtilannekin varmasti stressaa vähemmän ilman velkataakkaa.

Kannattaa huomioida, että ilman turvaverkkoja, kuten mahdollisuutta palata maitojunalla kotiin tai läheisiltä saatavia ”käteislainoja” tuilla eläminen on aina riskaabelia, koska elämä annetaan virkamiehen käsiin. En voisi itse käyttää tätä keinoa, koska olen moraalisesti estollinen henkilö, jo suhteellisen pitkällä opinnoissani, avoliitossa ja alalla, jolla jotkin työnantajat edellyttävät luottotietoja.

Yllä oleva lista on provokaatio ja akateeminen kuriositeetti - ei kehotus toimia. Haluan korostaa sosiaaliturvamme loukkuisuutta ja valuvikaisuutta, jossa vapaamatkustaminen voittaa itsensä kehittämisen. Esimerkiksi ammattikouluista työttömiksi valmistuneilla on kivuliasta lähteä opiskelemaan lisää. Alanvaihtajille säädös samantasoisen tutkinnon tuettomuudesta on puhdasta idiotismia nopeasti muuttuvassa maailmassa. Avopuolison elatusvelvollisuus sinkkuunnuttaa lapsikatoista maata entisestään. Yrittämisestä tai tienaamisesta (tulorajat) rankaistaan ja ylipäätänsä siitä, että yrittää vastata työelämän kiristyneisiin vaatimuksiin tullakseen toimivaksi osaksi yhteiskuntaa.

Yksinkertaisimmat opiskelijan sosiaaliturvan muutokset olisivat, että opintolainaa ei laskettaisi toimeentulotukea haettaessa tuloksi, tulorajat poistettaisiin ja että ennen avioliittoa olisi mahdollista pitää omalla ilmoituksella talous kumppanin taloudesta erillisenä. Uskon, että johdannaisvaikutukset voittaisivat budjettiloven jo keskipitkällä aikavälillä. Puhumattakaan perustulosta.

]]>
0 Kannustinloukut Luottotiedot Opintotuki Opiskelu Perustoimeentulo Wed, 22 Feb 2017 11:42:21 +0000 Niku Hinkka http://nikuhinkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231955-nain-opiskelija-tienaa-viisinumeroisen-summan-velanoton-sijaan
Kannustavuutta opintotukeen http://petrirajala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231897-kannustavuutta-opintotukeen <p>Kela tarkistaa vuosittain verotuksen tulotietojen perusteella, onko opiskelija ollut oikeutettu hänelle maksettuun opintotukeen. Opiskelijalta, joka on ylittänyt tulorajan, peritään tukea takaisin 15 prosentin korotuksen kera. Tämä ei todellakaan kannusta työntekoon.</p><p>&nbsp;</p><p>Ymmärrän, että opintotuki on sosiaalinen tuki, jota annetaan sitä tarvitseville &mdash; suuri osa muistakin yhteiskunnan tuista myönnetään tarvitseville eikä automaattisesti kaikille. Opintotuen takaisinperintä tuntuu kuitenkin monesta opiskelijasta rangaistukselta, sillä tuen edellytyksenä on joka tapauksessa eteneminen opinnoissa. Työnteko ja opiskelu samanaikaisesti on arvostettavaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Tulorajat ovat sikäli ongelmallisia, että suuri osa työssäkäyvistä opiskelijoista työskentelee esimerkiksi nollatuntisopimuksella eikä säännöllisellä kuukausipalkalla. Tämän takia tuloja on hankala arvioida ennakolta tarkasti, sillä työnantajan opiskelijalle tarjoama työmäärä saattaa vaihdella suurestikin, ja usein opiskelijalle tarjotaan keikkaluontoisia töitä lyhyellä varoitusajalla. Jos opiskelija joutuu tulorajojen ylittämisen pelossa kieltäytymään hänelle tarjotusta työstä, jonka kykenisi opintojen ohessa tekemään, aiheutuu hyvinvointitappio sekä opiskelijalle itselleen että koko yhteiskunnalle, kun työtä jää tekemättä ja verotuloja saamatta.</p><p>&nbsp;</p><p>Esimerkiksi omalla alallani kauppatieteissä työskentely opintojen ohella on varsin yleistä. Opiskelijat ovat merkittävä henkilöstöresurssi monelle yritykselle, jotka haluavat tarjota nuorille erittäin tärkeää kokemusta ja oppia jo opiskeluaikana. On sääli, jos opiskelija joutuu kieltäytymään hänelle tarjotusta työstä tulorajojen takia. Moni opiskelijoiden tekemä työ on myös luonteeltaan sellaista, että siihen soveltuu nimenomaan uraansa aloitteleva ja alansa työtehtäviä harjoitteleva henkilö &mdash; opiskelijat eivät siis välttämättä ole viemässä muiden työpaikkoja, vaan kyseinen työpaikka jää pikemminkin täyttämättä, jos siihen ei löydetä opiskelijaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Työmarkkinoilla vallitsevassa tilanteessa ainakin omalla alallani työnhakijalta käytännössä edellytetään alan kokemusta jo hänen hakiessaan ensimmäistä valmistumisen jälkeistä työpaikkaansa. Työskentely opintojen ohella siis edistää merkittävästi työllistymistä valmistumisen jälkeen, mikä on erittäin hyödyllistä sekä yhteiskunnalle että opiskelijalle itselleen.</p><p>&nbsp;</p><p>Tulorajat luovat tällä hetkellä negatiivisen kannusteen työntekoon. Juhlapuheissa sanotaan usein, että työnteon tulisi aina kannattaa. Tulorajoja tulisi nostaa nykyisestä, jollei niitä poisteta. Opintotuen takaisinperinnässä käytettävä 15 prosentin korotus on suorastaan hävytön! Vertailun vuoksi: vuonna 2017 veronpalautuksille maksettava korko on 0,5 prosenttia. Niin kauan kuin opintotukea peritään takaisin, korotuksen tulee olla maksimissaan inflaation suuruinen!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kela tarkistaa vuosittain verotuksen tulotietojen perusteella, onko opiskelija ollut oikeutettu hänelle maksettuun opintotukeen. Opiskelijalta, joka on ylittänyt tulorajan, peritään tukea takaisin 15 prosentin korotuksen kera. Tämä ei todellakaan kannusta työntekoon.

 

Ymmärrän, että opintotuki on sosiaalinen tuki, jota annetaan sitä tarvitseville — suuri osa muistakin yhteiskunnan tuista myönnetään tarvitseville eikä automaattisesti kaikille. Opintotuen takaisinperintä tuntuu kuitenkin monesta opiskelijasta rangaistukselta, sillä tuen edellytyksenä on joka tapauksessa eteneminen opinnoissa. Työnteko ja opiskelu samanaikaisesti on arvostettavaa.

 

Tulorajat ovat sikäli ongelmallisia, että suuri osa työssäkäyvistä opiskelijoista työskentelee esimerkiksi nollatuntisopimuksella eikä säännöllisellä kuukausipalkalla. Tämän takia tuloja on hankala arvioida ennakolta tarkasti, sillä työnantajan opiskelijalle tarjoama työmäärä saattaa vaihdella suurestikin, ja usein opiskelijalle tarjotaan keikkaluontoisia töitä lyhyellä varoitusajalla. Jos opiskelija joutuu tulorajojen ylittämisen pelossa kieltäytymään hänelle tarjotusta työstä, jonka kykenisi opintojen ohessa tekemään, aiheutuu hyvinvointitappio sekä opiskelijalle itselleen että koko yhteiskunnalle, kun työtä jää tekemättä ja verotuloja saamatta.

 

Esimerkiksi omalla alallani kauppatieteissä työskentely opintojen ohella on varsin yleistä. Opiskelijat ovat merkittävä henkilöstöresurssi monelle yritykselle, jotka haluavat tarjota nuorille erittäin tärkeää kokemusta ja oppia jo opiskeluaikana. On sääli, jos opiskelija joutuu kieltäytymään hänelle tarjotusta työstä tulorajojen takia. Moni opiskelijoiden tekemä työ on myös luonteeltaan sellaista, että siihen soveltuu nimenomaan uraansa aloitteleva ja alansa työtehtäviä harjoitteleva henkilö — opiskelijat eivät siis välttämättä ole viemässä muiden työpaikkoja, vaan kyseinen työpaikka jää pikemminkin täyttämättä, jos siihen ei löydetä opiskelijaa.

 

Työmarkkinoilla vallitsevassa tilanteessa ainakin omalla alallani työnhakijalta käytännössä edellytetään alan kokemusta jo hänen hakiessaan ensimmäistä valmistumisen jälkeistä työpaikkaansa. Työskentely opintojen ohella siis edistää merkittävästi työllistymistä valmistumisen jälkeen, mikä on erittäin hyödyllistä sekä yhteiskunnalle että opiskelijalle itselleen.

 

Tulorajat luovat tällä hetkellä negatiivisen kannusteen työntekoon. Juhlapuheissa sanotaan usein, että työnteon tulisi aina kannattaa. Tulorajoja tulisi nostaa nykyisestä, jollei niitä poisteta. Opintotuen takaisinperinnässä käytettävä 15 prosentin korotus on suorastaan hävytön! Vertailun vuoksi: vuonna 2017 veronpalautuksille maksettava korko on 0,5 prosenttia. Niin kauan kuin opintotukea peritään takaisin, korotuksen tulee olla maksimissaan inflaation suuruinen!

]]>
1 http://petrirajala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231897-kannustavuutta-opintotukeen#comments Kannustavuus Opintotuki Tulorajat Työnteon kannustavuus Tue, 21 Feb 2017 16:03:02 +0000 Petri Rajala http://petrirajala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231897-kannustavuutta-opintotukeen
Loppu opintotukipopulismille http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228213-loppu-opintotukipopulismille <p><object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/3nqL9wVk0o4?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/3nqL9wVk0o4?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p>&nbsp;</p><p>Viime viikolla eduskunta päätti opintotukijärjestelmän uudistuksesta, jota opiskelijaliitot ja monet poliitikot ovat protestoineet näyttävästi ennen ja jälkeen päätöksen. Lankesin itsekin eturyhmä- ja oppositiodemagogian pauloihin ja ihmettelin, miksi jo muutenkin köyhiltä opiskelijoilta ollaan leikkaamassa niin merkittäviä summia. Sitten tutustuin opintotukiuudistuksen sisältöön ja petyin omaan sinisilmäisyyteeni. Populistisen protestoinnin lomassa niin asiasta vouhkaavilla poliitikoilla kuin opiskelijajärjestöillä on unohtunut laskea uudistuksen kokonaisvaikutukset. Todellisuudessa opintotukijärjestelmän muutokset nostavat merkittävästi opintotuen tasoa ja antavat opiskelijalle aiakisempaa merkittävästi paremmat taloudelliset edellytykset opiskeluun.</p><p>Mistä siis leikattiin?</p><p>Muutosta kritisoineet ovat oikeassa siinä, että opintoraha tippuu maksimissaan 87 &euro;/kk sekä opintotukikuukausien määrää leikattiin kahdella kuukaudella, joskin 48 tukikuukautta riittää kuuteen täyteen yliopistolukukauteen. Pitää kuitenkin muistaa, että opintotuki koostuu monesta muustakin osatekijästä kuin opintorahasta ja tukikuukausien määrästä.</p><p>Mitä muuta muutos sitten sisältää?</p><p>Jo pelkästään opiskelijoiden siirtäminen yleisen asumistuen piiriin riittää suurimmassa osassa tapauksia kompensoimaan opintorahan leikkaamisen. Esimerkiksi Oulussa yksin vuokralla asuva opiskelija ilman muita tuloja kuittaa yleisen asumistuen kautta maksimissaan n. 330 &nbsp;&euro;/kk, Pääkaupunkiseudulla sama tuki on noin 400 &euro;/kk. &nbsp;Vanhaan opintotukimalliin sidottu asumislisä oli maksimissaan 202 &euro;/kk, joten parhaimmassa tapauksessa asumistuen määrä kaksinkertaistuu.</p><p>Opintotukiuudistuksen vastustajat ovat olleet aiheellisesti huolissaan opiskelijoista, joiden asuinkumppani käy töissä, tällöin kun asumistuen määrä helposti tippuu nollaan. Ongelma on tietysti ilmiselvä, mutta silti opintotuesta erillinen Kelan tukijärjestelmään liittyvä ongelma. Nyt tukijärjestelmää vain harmonisoitiin ja asumistukijärjestelmän järkeistäminen hoidetaan toivottavasti myöhemmin erillisin muutoksin.</p><p>Valtion takaaman opintolainan määrä nousee 400 eurosta kuukaudessa 650 euroon kuukaudessa. Muutama vertailuluku: Jos opiskelija viiden opiskeluvuoden aikana kompensoi opintorahan alentamisen lainalla, on lopputulos 3 470 euroa lisälainaa vanhaan verrattuna. Jos 360 opintopistettä suorittava opiskelija nostaisi kaiken opintolainan opiskelujensa aikana, olisi velan loppusumma 21 600 euroa, josta opintotukihyvitystä tulisi 7 650 &nbsp;euroa ja loput ovat valtion takaamaa lainaa. Hupaisin kohta HYY:n taulukossa on todellakin kohta &quot;opintolainahyvitys&quot;, jossa marttyyrimäisesti todetaan, että 40 %:n opintolainahyvitys &quot;ei nouse&quot;. Yhyy...</p><p>Koko opintolainahyvitys on massiivinen tulonsiirto, joka nimenomaan kannustaa ottamaan lainaa. Miettikää nyt, pelkästään lainaa nostamalla olet jo tienannut 40 % lainasummasta. Tämän rahan viisaasti sijoittamalla voi vieläpä kuitata ison osan jäljelle jäävästä opintolainasta. Tämän parempaa, tai veronmaksajille epäoikeudenmukaisempaa, rahoitusdiiliä ei tältä planeetalla löydy todennäköisesti mistään muualta &nbsp;kuin suomalaisesta tuulivoimabisneksestä.</p><p>Tuo opintolaina maksaa investointina itsensä moninkertaisesti takaisin, kun korkeakoulutettujen tiedetään uransa aikana tienaavan enemmän kuin alemmilta koulutusasteilta valmistuneiden. Valtion takaamaa opintolainaa ei myöskään tarvitse heti maksaa takaisin, vaan takaisinmaksua voi järjestellä Kelan kanssa esimerkiksi työttömyyden jatkuessa sekä monista muista syistä.</p><p>Ja lainasta itkeville ihan perspektiivin vuoksi: Remontti- ja linjasaneerausvalmis 50 neliöinen kaksio maksaa pääkaupunkiseudulla helposti 150 000-200 000 euroa. Jos opiskelijat haluavat oikeasti vaikuttaa merkittävästi omaan ostovoimaansa, niin silloin kannattaisi keskittyä vaatimaan kaavoitusmenettelyjen järkeistämistä, asuntorakentamisen sääntelyn purkamista ja yleisesti verotuksen keventämistä. Sillä on huomattavasti isompi merkitys henkilökohtaiseen talouteenne kuin jollain parin tonnin opintolainamulkkauksella, josta siitäkin iso osa hyvitetään teille veronmaksajien pussista.</p><p>Opiskelijan tulorajat ovat olleet kiinteä, mutta nyt ne sidotaan ansiotasoindeksiin. Tämä on selkeä parannus siitä huolimatta, että koko tuloraja olisi järkevämpää poistaa kokonaan. Samalla takaisinperintäkorko laskee 15 %:sta 7,5 %:iin. 50 %:n leikkausta takaisinperintäkorkoon voidaan pitää varsin merkittävänä parannuksena.</p><p>Esimerkkinä voidaan ottaa vaikka tyypillinen pääkaupunkiseudun opiskelija, joka ottaa täydet opintolainat. Opintotuki ja asumislisä nousevat 538 eurosta 650 euroon. Vanhassa lainajärjestelmässä valtio takasi 400 euroa kuukaudessa ja uudessa 650 euroa kuukaudessa. Eli vanhassa järjestelmässä tuki oli 938 &euro;/kk, uudessa järjestelmässä 1 300 &euro;/kk. Täytyy harjoittaa melkoista oppositiomatematiikkaa, että tällaisesta opintotuen korotuksesta saa propagoitua leikkauksen.</p><p>Ja ennen kuin joku valittaa, että &quot;siellä se Sammallahti kyykyttää opiskelijaa, helppohan se on sanoa kun ei itse enää opiskele&quot;, niin jaan pienen tiedonjyväsen omasta opiskeluhistoriastani. Kävin suorittamassa ylemmän korkeakoulututkinnon Yhdysvalloissa vuosina 2009-2011 maksaen pelkästään lukukausimaksuja n. 8000 dollaria lukuvuodessa. Tuo ulkomailla suoritettu lainarahoitteinen koulutus on vaikuttanut erittäin positiivisesti urakehitykseeni, joten en voi pitää kyseistä investointia huonona. Eikä suomalaisenkaan opiskelijan pitäisi kohtuullisia lainasummia pelätä, suomalaisella korkeakoulutuksella kun käytännössä pätevöityy työskentelemään melkein missä päin maailmaa tahansa.&nbsp;</p><p>Suomalaisella korkeakoulutuksella työntekijä myös kiipeää planeetan rikkaimpaan prosenttiin joskus kolmenkymmenen ikävuoden korvilla, eikö sellaisen tavoitteen saavuttamiseksi kannata ottaa hieman lainaa? Jos tuollainen ökyrikkaus sitten työelämään siirtymisen jälkeen ottaa omantunnon päälle, niin leopardihattuiset sotapäälliköt Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa myyvät hyvää omaatuntoa avokätisiä lahjoituksia vastaan. Hyvänolontunnetta kuulemma laivataan ökyrikkaille suomalaisille myös kaarnaveneillä!</p><p>Ja tietysti kun poliittisia irtopisteitä on ollut tarjolla, niin politiikan raatokärpäset ovat kiertäneet opintotukiuudistusta kieli pitkällä. Li Andersson, Emma Kari ja Ville Niinistö vuodattivat sosiaalisessa mediassa kyyneleitään opiskelijoiden lohduttomasta ahdingosta. Jokainen heistä yrittää tehdä opintotukiuudistuksesta kunnallisvaaliteemaa, mikä antaa ymmärtää, etteivät he tiedä opintotukijärjestelmän kuuluvan eduskunnalle, ei kunnanvaltuustojen toimivaltaan. He eivät myöskään näytä ymmärtävän opintotuen rakennetta, koska puhuvat opintotuen leikkauksista vaikka todellisuudessa vain opintorahaa leikattiin. Vihreiden broilerit antavat jopa lupauksen, että Vihreät aikovat palauttaa opintotuen tason ennalleen, mikä tarkoittaa tässä tapauksessa satojen eurojen leikkausta uuden opintotuen tasoon. Sitä uhkausta kannattaa nuorempien äänestäjien oikeasti punnita niin kunnallisvaaleissa kuin eduskuntavaaleissakin.</p><p>Muista äänestää viisaasti.</p><p>&nbsp;</p><p>Linkit:</p><p><a href="https://www.facebook.com/HYY.HUS/photos/a.336501971985.160359.275038856985/10153931266811986/?type=3&amp;theater" title="https://www.facebook.com/HYY.HUS/photos/a.336501971985.160359.275038856985/10153931266811986/?type=3&amp;theater">https://www.facebook.com/HYY.HUS/photos/a.336501971985.160359.2750388569...</a><br /><a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/mietinto/Documents/SiVM_17+2016.pdf" title="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/mietinto/Documents/SiVM_17+2016.pdf">https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/mietinto/Documents/SiVM_17+2016.pdf</a><br /><a href="http://www.kela.fi/opintolainahyvitys" title="http://www.kela.fi/opintolainahyvitys">http://www.kela.fi/opintolainahyvitys</a><br /><a href="http://www.investopedia.com/articles/personal-finance/050615/are-you-top-one-percent-world.asp" title="http://www.investopedia.com/articles/personal-finance/050615/are-you-top-one-percent-world.asp">http://www.investopedia.com/articles/personal-finance/050615/are-you-top...</a><br /><a href="https://www.facebook.com/emmakari1/posts/10154155744615949" title="https://www.facebook.com/emmakari1/posts/10154155744615949">https://www.facebook.com/emmakari1/posts/10154155744615949</a><br /><a href="https://www.facebook.com/niinistoville/photos/pb.153186884700042.-2207520000.1481834760./1376354139049971/?type=3&amp;theater" title="https://www.facebook.com/niinistoville/photos/pb.153186884700042.-2207520000.1481834760./1376354139049971/?type=3&amp;theater">https://www.facebook.com/niinistoville/photos/pb.153186884700042.-220752...</a><br /><a href="http://liandersson.fi/koulutusleikkaukset-eivat-tulleet-puskista/" title="http://liandersson.fi/koulutusleikkaukset-eivat-tulleet-puskista/">http://liandersson.fi/koulutusleikkaukset-eivat-tulleet-puskista/</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> www.youtube.com/watch?v=3nqL9wVk0o4

 

Viime viikolla eduskunta päätti opintotukijärjestelmän uudistuksesta, jota opiskelijaliitot ja monet poliitikot ovat protestoineet näyttävästi ennen ja jälkeen päätöksen. Lankesin itsekin eturyhmä- ja oppositiodemagogian pauloihin ja ihmettelin, miksi jo muutenkin köyhiltä opiskelijoilta ollaan leikkaamassa niin merkittäviä summia. Sitten tutustuin opintotukiuudistuksen sisältöön ja petyin omaan sinisilmäisyyteeni. Populistisen protestoinnin lomassa niin asiasta vouhkaavilla poliitikoilla kuin opiskelijajärjestöillä on unohtunut laskea uudistuksen kokonaisvaikutukset. Todellisuudessa opintotukijärjestelmän muutokset nostavat merkittävästi opintotuen tasoa ja antavat opiskelijalle aiakisempaa merkittävästi paremmat taloudelliset edellytykset opiskeluun.

Mistä siis leikattiin?

Muutosta kritisoineet ovat oikeassa siinä, että opintoraha tippuu maksimissaan 87 €/kk sekä opintotukikuukausien määrää leikattiin kahdella kuukaudella, joskin 48 tukikuukautta riittää kuuteen täyteen yliopistolukukauteen. Pitää kuitenkin muistaa, että opintotuki koostuu monesta muustakin osatekijästä kuin opintorahasta ja tukikuukausien määrästä.

Mitä muuta muutos sitten sisältää?

Jo pelkästään opiskelijoiden siirtäminen yleisen asumistuen piiriin riittää suurimmassa osassa tapauksia kompensoimaan opintorahan leikkaamisen. Esimerkiksi Oulussa yksin vuokralla asuva opiskelija ilman muita tuloja kuittaa yleisen asumistuen kautta maksimissaan n. 330  €/kk, Pääkaupunkiseudulla sama tuki on noin 400 €/kk.  Vanhaan opintotukimalliin sidottu asumislisä oli maksimissaan 202 €/kk, joten parhaimmassa tapauksessa asumistuen määrä kaksinkertaistuu.

Opintotukiuudistuksen vastustajat ovat olleet aiheellisesti huolissaan opiskelijoista, joiden asuinkumppani käy töissä, tällöin kun asumistuen määrä helposti tippuu nollaan. Ongelma on tietysti ilmiselvä, mutta silti opintotuesta erillinen Kelan tukijärjestelmään liittyvä ongelma. Nyt tukijärjestelmää vain harmonisoitiin ja asumistukijärjestelmän järkeistäminen hoidetaan toivottavasti myöhemmin erillisin muutoksin.

Valtion takaaman opintolainan määrä nousee 400 eurosta kuukaudessa 650 euroon kuukaudessa. Muutama vertailuluku: Jos opiskelija viiden opiskeluvuoden aikana kompensoi opintorahan alentamisen lainalla, on lopputulos 3 470 euroa lisälainaa vanhaan verrattuna. Jos 360 opintopistettä suorittava opiskelija nostaisi kaiken opintolainan opiskelujensa aikana, olisi velan loppusumma 21 600 euroa, josta opintotukihyvitystä tulisi 7 650  euroa ja loput ovat valtion takaamaa lainaa. Hupaisin kohta HYY:n taulukossa on todellakin kohta "opintolainahyvitys", jossa marttyyrimäisesti todetaan, että 40 %:n opintolainahyvitys "ei nouse". Yhyy...

Koko opintolainahyvitys on massiivinen tulonsiirto, joka nimenomaan kannustaa ottamaan lainaa. Miettikää nyt, pelkästään lainaa nostamalla olet jo tienannut 40 % lainasummasta. Tämän rahan viisaasti sijoittamalla voi vieläpä kuitata ison osan jäljelle jäävästä opintolainasta. Tämän parempaa, tai veronmaksajille epäoikeudenmukaisempaa, rahoitusdiiliä ei tältä planeetalla löydy todennäköisesti mistään muualta  kuin suomalaisesta tuulivoimabisneksestä.

Tuo opintolaina maksaa investointina itsensä moninkertaisesti takaisin, kun korkeakoulutettujen tiedetään uransa aikana tienaavan enemmän kuin alemmilta koulutusasteilta valmistuneiden. Valtion takaamaa opintolainaa ei myöskään tarvitse heti maksaa takaisin, vaan takaisinmaksua voi järjestellä Kelan kanssa esimerkiksi työttömyyden jatkuessa sekä monista muista syistä.

Ja lainasta itkeville ihan perspektiivin vuoksi: Remontti- ja linjasaneerausvalmis 50 neliöinen kaksio maksaa pääkaupunkiseudulla helposti 150 000-200 000 euroa. Jos opiskelijat haluavat oikeasti vaikuttaa merkittävästi omaan ostovoimaansa, niin silloin kannattaisi keskittyä vaatimaan kaavoitusmenettelyjen järkeistämistä, asuntorakentamisen sääntelyn purkamista ja yleisesti verotuksen keventämistä. Sillä on huomattavasti isompi merkitys henkilökohtaiseen talouteenne kuin jollain parin tonnin opintolainamulkkauksella, josta siitäkin iso osa hyvitetään teille veronmaksajien pussista.

Opiskelijan tulorajat ovat olleet kiinteä, mutta nyt ne sidotaan ansiotasoindeksiin. Tämä on selkeä parannus siitä huolimatta, että koko tuloraja olisi järkevämpää poistaa kokonaan. Samalla takaisinperintäkorko laskee 15 %:sta 7,5 %:iin. 50 %:n leikkausta takaisinperintäkorkoon voidaan pitää varsin merkittävänä parannuksena.

Esimerkkinä voidaan ottaa vaikka tyypillinen pääkaupunkiseudun opiskelija, joka ottaa täydet opintolainat. Opintotuki ja asumislisä nousevat 538 eurosta 650 euroon. Vanhassa lainajärjestelmässä valtio takasi 400 euroa kuukaudessa ja uudessa 650 euroa kuukaudessa. Eli vanhassa järjestelmässä tuki oli 938 €/kk, uudessa järjestelmässä 1 300 €/kk. Täytyy harjoittaa melkoista oppositiomatematiikkaa, että tällaisesta opintotuen korotuksesta saa propagoitua leikkauksen.

Ja ennen kuin joku valittaa, että "siellä se Sammallahti kyykyttää opiskelijaa, helppohan se on sanoa kun ei itse enää opiskele", niin jaan pienen tiedonjyväsen omasta opiskeluhistoriastani. Kävin suorittamassa ylemmän korkeakoulututkinnon Yhdysvalloissa vuosina 2009-2011 maksaen pelkästään lukukausimaksuja n. 8000 dollaria lukuvuodessa. Tuo ulkomailla suoritettu lainarahoitteinen koulutus on vaikuttanut erittäin positiivisesti urakehitykseeni, joten en voi pitää kyseistä investointia huonona. Eikä suomalaisenkaan opiskelijan pitäisi kohtuullisia lainasummia pelätä, suomalaisella korkeakoulutuksella kun käytännössä pätevöityy työskentelemään melkein missä päin maailmaa tahansa. 

Suomalaisella korkeakoulutuksella työntekijä myös kiipeää planeetan rikkaimpaan prosenttiin joskus kolmenkymmenen ikävuoden korvilla, eikö sellaisen tavoitteen saavuttamiseksi kannata ottaa hieman lainaa? Jos tuollainen ökyrikkaus sitten työelämään siirtymisen jälkeen ottaa omantunnon päälle, niin leopardihattuiset sotapäälliköt Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa myyvät hyvää omaatuntoa avokätisiä lahjoituksia vastaan. Hyvänolontunnetta kuulemma laivataan ökyrikkaille suomalaisille myös kaarnaveneillä!

Ja tietysti kun poliittisia irtopisteitä on ollut tarjolla, niin politiikan raatokärpäset ovat kiertäneet opintotukiuudistusta kieli pitkällä. Li Andersson, Emma Kari ja Ville Niinistö vuodattivat sosiaalisessa mediassa kyyneleitään opiskelijoiden lohduttomasta ahdingosta. Jokainen heistä yrittää tehdä opintotukiuudistuksesta kunnallisvaaliteemaa, mikä antaa ymmärtää, etteivät he tiedä opintotukijärjestelmän kuuluvan eduskunnalle, ei kunnanvaltuustojen toimivaltaan. He eivät myöskään näytä ymmärtävän opintotuen rakennetta, koska puhuvat opintotuen leikkauksista vaikka todellisuudessa vain opintorahaa leikattiin. Vihreiden broilerit antavat jopa lupauksen, että Vihreät aikovat palauttaa opintotuen tason ennalleen, mikä tarkoittaa tässä tapauksessa satojen eurojen leikkausta uuden opintotuen tasoon. Sitä uhkausta kannattaa nuorempien äänestäjien oikeasti punnita niin kunnallisvaaleissa kuin eduskuntavaaleissakin.

Muista äänestää viisaasti.

 

Linkit:

https://www.facebook.com/HYY.HUS/photos/a.336501971985.160359.275038856985/10153931266811986/?type=3&theater
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/mietinto/Documents/SiVM_17+2016.pdf
http://www.kela.fi/opintolainahyvitys
http://www.investopedia.com/articles/personal-finance/050615/are-you-top-one-percent-world.asp
https://www.facebook.com/emmakari1/posts/10154155744615949
https://www.facebook.com/niinistoville/photos/pb.153186884700042.-2207520000.1481834760./1376354139049971/?type=3&theater
http://liandersson.fi/koulutusleikkaukset-eivat-tulleet-puskista/

]]>
7 http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228213-loppu-opintotukipopulismille#comments Koulutus Leikkaukset Opintoraha Opintotuki Populismi Tue, 20 Dec 2016 09:00:55 +0000 Tere Sammallahti http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228213-loppu-opintotukipopulismille